Erityisopettajana CareeriaPlussassa

Erityisopettajana CareeriaPlussassa työni on vaihtelevaa ja antoisaa. Tapaan viikoittain eri toimipisteissä monia kotoutumiskoulutuksen opiskelijoita, joita autan suomen kielen opiskelussa. Opiskelijat tulevat erilaisista lähtökohdista, erilaisilla työ- ja koulutustaustoilla ja ovat myös eri ikäisiä. Aika nopeasti suomen opettaja huomaa, jos jollain opiskelijalla on vaikeuksia opiskelun tai oppimisen kanssa, tehtävät ovat liian vaikeita, opetuksen seuraaminen on haastavaa, suomen äänteet ovat hankalia ja sanojen tai tekstien lukemisesta tai kirjoittamisesta tulee raskasta tai jopa ylivoimaista. Silloin opettaja voi pyytää minua toisiksi silmäpareiksi arvioimaan opiskelijan tilannetta, jotta osaisimme yhdessä parhaiten tukea opiskelua ja oppimista.

Ensimmäinen askel on yleensä se, että opettaja kertoo minulle opiskelijan haasteista ja kuvailee tilannetta. Tulen mahdollisimman pian ryhmään esittäytymään, tutustumaan kaikkiin ryhmän opiskelijoihin ja auttamaan tehtävissä. Ryhmässä näen ja kuulen millaista opiskelijan työskentely on niin itsenäisesti kuin parin kanssa sekä ryhmänä. Pystyykö opiskelija esimerkiksi seuraamaan opetusta, ottamaan kontaktia muihin, osallistumaan ja olemaan aktiivinen? Pohdimme oppitunnin jälkeen yhdessä opettajan kanssa opiskelijan ryhmässä toimimista, mutta myös opiskelijoiden toimintaa ryhmänä – onko kyseessä ongelma yhden opiskelijan suomen kielen opiskelussa tai oppimisessa vai ryhmän toiminnassa?

Muutaman ryhmävierailun jälkeen päätämme opettajan kanssa kuka tai ketkä ryhmästä tarvitsevat erityisopettajan kartoitusta ja pienryhmäopetusta ja sovimme asiasta opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat usein jo itsekin huomanneet, että opiskelu on vaikeaa ja mielellään ottavat tukea vastaan. Pienryhmässä pystyn teettämään tiettyihin ongelmatyyppeihin keskittyviä tehtäviä ja seulomaan esille mahdollisia ongelmakohtia. Monille kotoutumiskoulutuksen opiskelijoille latinalaiset aakkoset, suomen vokaalit, diftongit, kaksoisvokaalit ja kaksoiskonsonantit sekä yhteen kirjoitetut pitkät yhdyssanat ovat vaikeita, jos ne eivät ole heidän omasta äidinkielestään tuttuja kielen piirteitä. Silloin niiden tunnistamista ja käyttämistä täytyy ehkä harjoitella vähän enemmän ja kohdennetummin. Myös suomen kielen sanojen rakentuminen tavuista ja päätteistä ja niiden hahmottuminen niin visuaalisesti kuin kuulonvaraisestikin, sekä sanojen monet eri taivutusmuodot voivat olla uusia asioita ja siksi vaatia vähän enemmän harjoittelua. Laadin yhdessä opiskelijoiden ja opettajan kanssa suunnitelman, jonka mukaan etenemme pienryhmässä pari tuntia viikossa keskittyen juuri oppimista ja opiskelua häiritsevien ongelmakohtien helpottamiseen. Paljon luemme ääneen ja harjoittelemme äänteiden muodostamista, opiskelustrategioita, luetun ymmärtämisen ja kuuntelutehtävien tekniikkaa, miten muodostaa kokonaisen lauseen pituinen vastaus avokysymykseen jne. Harjoittelemme myös muistitekniikoita ja vahvistamme kielitietoisuutta: äänteiden ja kirjainten, tavujen, päätteiden, lauseiden ja tekstien ominaisuuksia. Mitä kukin tarvitsee.

Joskus huomaan pienryhmässä, että opiskelijalla saattaa olla oppimisvaikeutta, lukivaikeutta, hahmottamisvaikeutta tai jokin muu sellainen oppimista haittaava pulma, joka voisi edellyttää koulun tukitoimien lisäksi myös mahdollisia jatkotutkimuksia. Niiden saamiseksi opiskelija tarvitsee usein erityisopettajan lausunnon, mitä varten kutsun paikalle opiskelijan omaa äidinkieltä puhuvan tulkin. Haastattelen ja teetän opiskelijalla oppimisvalmiuksia ja kielellistä tietoisuutta kartoittavia tehtäviä suomeksi ja äidinkielellä ja laadin lausunnon opiskelijalle avuksi ja tuen saamiseksi kotoutumiskoulutuksessa mutta myös elämässä tämän koulutuksen ulkopuolella ja jälkeen. Tavoitteena on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja, joiden avulla hän pystyy koulutuksen jälkeen jatkamaan itsenäistä suomen opiskelua ja työllistymään Suomessa.

Marjo Norisalo
Erityisopettaja, CareeriaPlus