Mitä hallitusohjelmasta seuraa?

Koulutuksen järjestäjät odottivat lähes pelonsekaisin tuntein hallitusohjelman valmistumista, jota leimasi radiohiljaisuus, jollaista ei aikaisemmin olla koettu. Tietoja hallitusohjelman yksityiskohdista ei saatu kuin vasta aivan loppusuoralla. Loppujen lopuksi oletukset siitä, että kovat säästöt tulevat koskemaan kaikkia, ei osoittautunut aivan todeksi. Ammatillisen koulutuksen näytti käyvän paremmin kuin osattiin odottaa. Hallitusneuvotteluissa näytettiin nyt ymmärtävän, miten Suomi saadaan nousu-uralle ja mitä se edellyttää ammatilliselta koulutukselta, joka kuitenkin tuottaa suuren osan työpaikkojen tarvitsemasta osaamisesta ja sen päivittämisestä.

Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen julkisuuden huomio on kiinnittynyt yksittäisten ministerien taustoihin ja uusi hallitus on purjehtinut kriisistä toiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole julkistanut hallitusohjelman toimeenpanoon liittyviä yksityiskohtia eikä ministeri, ymmärrettävästä syystä, ole tullut julkisuuteen omilla linjauksillaan. Porvoon seutukunnan kannalta myönteistä on, että valtioneuvosto nimitti 22.6. ministerin valtiosihteeriksi porvoolaisen Mikaela Nylanderin, joka aikoinaan osallistui ammatillisten oppilaitosten yhdistämishankkeeseen, jossa myös Careeria luotiin.

Mitä sitten voisi toivoa tulevalta hallitukselta? Careerian selkeä vahvuus on koulutuksen laatu, johon olemme panostaneet huomattavasti. Hallitusohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen, mutta sitä ei tule tehdä ilman vahvaa laatusidonnaisuutta. Keskeisiä laadun mittareita ovat opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääsy. Opiskelijakyselyjen osalta näyttää siltä, että niiden avulla saadaan kyllä tietoa, mutta koulutuksen järjestäjien keskiarvot näyttäisivät olevan muutaman kymmenyksen päässä, joten tiedon erottelevuus ei tue niiden käyttämistä kuin oppilaitosten sisäiseen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmästä on vuosien saatossa muodostunut himmeli, jota on korjailtu eri suunnista ja lopputuloksena on saatu vaikeaselkoinen järjestelmä, jonka ohjausvaikutusta on hankala hahmottaa. Sen yksinkertaistaminen ymmärrettävämmäksi on varmasti keskeinen toivomus.

Oppivelvollisuuden laajentuminen toteutettiin koulutuksen järjestäjien vastustuksesta huolimatta viime hallituskauden aikana. Alkaneen lukuvuoden aikana aloittaa kolmas oppivelvollisten joukko opintonsa, joten olisi luonnollista odottaa seurantatuloksia ennen kuin oppivelvollisuuteen lähdetään tekemään merkittäviä muutoksia. Rahoitusjärjestelmän näkövinkkelistä saattaa edessä olla paluu entiseen. Careeria ehti jo varautua oppivelvollisuusrahoituksen ja jatkuvan oppimisen koulutuksen rahoituksen eriytymiseen ja erotti koulutusten johtamisprosessit. Careerian johtamisjärjestelmää tultaneen tarkastelemaan samalla, kun arvioidaan toimipisteverkoston toimivuutta ja laajuutta.

Oli tulossa sitten mitä tahansa, Careerian on tarkasteltava strategiaansa uudenlaisen toimintaympäristön valossa. Syksyn aikana tullaan näkemään, miten ministeriöt suunnittelevat hallitusohjelman toimeenpanon ja minkälaista lainsäädäntöä uusi hallitus alkaa valmistella. Ensimmäiset viitteet hallitusohjelman talouden toimeenpanosta saadaan, kun valtionvarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi valmistuu 28.8.2023.

Pasi Kankare
Toimitusjohtaja/rehtori
Careeria