Kohtaanto – maahanmuuttajat työmarkkinoilla

Vuosi 2021 on ollut jo kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Väestö ikääntyy, joten tarvitsemme ulkomaista työvoimaa huoltosuhdetta paikkaamaan. Kohtaanto-ongelma ilmenee työmarkkinoilla siten, että kaikista maahan muuttaneista ulkomaalaisista yli 30 000 oli työttöminä työnhakijoina tai lomautettuina lokakuussa 2021.

Yksilön taustan ja ominaisuuksien huomioiminen koulutuspolussa

Ulkomaalaisia ihmisiä tulee Suomeen joko työperäisen maahanmuuton, turvapaikkahakemusten tai perhesyiden perusteella. Siksi kieli- ja kulttuuritietoisessa opetuksessa ja ohjauksessa on tärkeää huomioida jokainen omana yksilönään; millainen ihminen hän on historialtaan ja miten hän asennoituu uuteen maahan ja sen kulttuuriin. Työllistymiseen vaikuttavat lisäksi kielitaidon taso, koulutus ja digiosaaminen, sukupuoli, terveys sekä perhesuhteet. Kotoutumiskoulutuksissa rakennamme koulutussuunnitelman ympärille kunkin opiskelijan uratoiveisiin, vahvuuksiin ja aiempaan osaamiseen nojaavat yksilölliset koulutus- ja työllistymispolut. Nuorilla pidemmät koulutuspolut ovat usein mielekkäämpiä kuin iäkkäämmillä muuttajilla, mutta nopeammat koulutuspolut eivät aina välttämättä ole oikea tavoite iäkkäämmilläkään, sillä Opetushallituksen arvion mukaan vuonna 2030 vain alle 5 % töistä on sellaisia, joissa pärjää ilman toisen asteen koulutusta. Siksi on tärkeää luoda tehokkaita koulutuspolkuja, jossa kartoitetaan kaikki opiskelijan elämäntilanteeseen, kielitaitoon ja työllistymiseen nojautuvat vaihtoehdot, joiden kautta opiskelijan on mahdollista päästä ammatilliseen koulutukseen, töihin tai sitten muun työllisyyttä tukevan palvelun piiriin. Opettajien motto on; kotiin ei saada jäädä! Mikäli opiskelija jää kotiin, kielitaidon taso voi laskea lyhyessäkin ajassa.

Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja verkostoituminen työelämään

Kotokoulutuksen ammatillisessa päättövaiheessa työelämäopettaja ei ole vain opettaja opiskelijalle, vaan hän on henkinen tukija kuuden kuukauden opintojen ajan. Hän näkee opiskelijan kasvun ja kehityksen, jota tapahtuu varsinkin kuuden viikon työharjoittelun aikana. Monille opiskelijoille työharjoittelu on elämänsä ensimmäinen, ja he tutustuvat silloin suomalaiseen työkulttuuriin sekä saavat samalla uusia suomalaisia kontakteja ja pääsevät verkostoitumaan laajemmin.

Ammatillisissa päättövaiheissa seurataan aktiivisesti työmarkkinatilanteiden muutoksia ja työelämätaidon opettajilla onkin laajat verkostot erilaisiin työpaikkoihin. Tarjoamme heille työmarkkinoiden kysynnän mukaan tulevaisuuden työntekijöitä ja alati kannustamme opiskelijoita oikeaan työmoraaliin ja -asenteeseen, joka on osoittautunut kullanarvoiseksi. Tilastomme osoittavat, että 20 opiskelijan ryhmästä yli puolet pääsee heti koulutuksen jälkeen jatkamaan ammatilliseen koulutukseen tai työllistyy. Loput ryhmän opiskelijoista pääsevät eteenpäin pienellä viiveellä. Monesti työnantajat ilmoittavat heti harjoittelujakson loputtua, että heillä on taas tarjolla harjoittelupaikka yhtä osaaville opiskelijoille kuin oli edelliset. Voidaan todeta, että hyvällä ja aktiivisella koulun ja työnantajan yhteistyöllä voidaan ylläpitää säännöllistä ja toimivaa työntekijöiden rekrytointia ja työllistymistä.

Tasa-arvo ja työllistymisen rakenteelliset tekijät

Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko ulkomaalaiset samanlaisessa työmarkkina-asemassa suomalaisiin nähden ja toteutuuko naistyöntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu rekrytoinnissa? On todettu, että suomalaistaustaisiin naisiin verrattuna, ulkomaalaiset naiset, joilla on sama kokemus, koulutus ja taidot joutuvat lähettämään useita kertoja hakemuksia päästäkseen työhaastatteluun; somalilaistaustainen neljä kertaa, irakilaistaustainen kolme kertaa, venäläistaustainen kaksi kertaa ja englantilaistaustainen puolitoista kertaa enemmän.

Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukut ovat ulkomaalaistaustaisten kohdalla keskivertoa suurempia ja lisäksi kotihoidontukijärjestelmä näyttää työntävän naisia kotiin. Kautta historian suomalainen nainen on ollut kova tekemään töitä ja siinä me opettajat olemme loistavia esimerkkejä ulkomaalaisille naisille, ja siten saamme näistä ihanista ulkomaalaisista naisista hoiva- ja palvelualoille huipputekijöitä. Opettajat ovat erittäin tärkeässä roolissa myös Suomen ja suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tulemisessa ja markkinoinnissa maailmalla, koska jokaisen ulkomaalaisen opiskelijan taustalla on heidän sukulaisensa ja ystävänsä.

Loppujen lopuksi me kaikki suomalaiset olemme vastuussa ja esimerkkeinä ulkomaalaisille. Vain me itse kukin voimme vaikuttaa työmarkkinatilanteisiimme omalla käytöksillämme joko kasvattajina, työntekijöinä tai työnantajina. Meistä kaikista koostuu terve suomalainen yhteiskunta.

Johanna Kinnunen ja Merja Kärkkäinen
Kotoutumiskoulutuksen työelämän opettajat Vantaalta
CareeriaPlus Oy