Työvoimabarometri tiedon tuottajana 11.9.2024 Työvoimabarometri työvoima- ja osaamistarpeiden tiedon tuottajana päättäjille, oppilaitoksille, yrityksille ja kansalaisille: Barometristä oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät saavat tarvittavaa tietoa siitä, millaista koulutusta tulisi järjestää vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Työvoimabarometri korvasi syksyllä 2023 ammattibarometrin, jossa vuosittain julkaistaan tietoa työmarkkinoiden tarpeesta ja peilataan lähitulevaisuuden näkymiä. Työvoimabarometri kerää tietoa tilastoista, ELY-keskuksilta ja erilaisista toimialakohtaisista työpajoista. Arvion seuraavan vuoden työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarpeesta tuottavat ELY-keskukset keskustelujen perusteella. Kohtaantotilanteen arvio syntyy sitten näiden arvioiden perusteella. Kohtaantoraportissa tutkitaan työvoiman tasapainoa, ylitarjontaa, kohtaanto-ongelmaa ja työvoimapulaa. Tarkastellaan tässä koko Suomen ja Uudenmaan ennusteita ja hiukan tarkemmin myös oman yksikön ammattialoja. Kohtaantotilannearviota lokakuussa 2024 katsottaessa koko maan kohdalla eniten pulaa ennustetaan olevan hoitoalalla, varhaiskasvatuksessa, sovellussuunnittelijoissa, siivouksessa, erityisopettajissa, tarjoilijoissa ja hitsaajissa. Uudenmaan tilannetta katsottaessa eniten on pulaa hoitoalalla (lähihoitajat, sairaanhoitajat, kodinhoitajat), lastentarhanopettajista, sovellussuunnittelijoista, yleislääkäreistä, erityisopettajista, vartijoista, erityisasiantuntijoista (hallinto ja elinkeino) sekä muusta suojelusta ja vartiointityöntekijöistä. Teknologiateollisuuden ennuste Uudenmaan kohdalla näyttää siltä, että suurinta pulaa ennakoidaan olevan sovellussuunnittelijoista- ja ohjelmoijista, tietoliikenneteknologian erityisasiantuntijoista, elektroniikka- ja automaatiolaitteiden ja tieto- ja viestintä teknologian asentajista ja korjaajista, ympäristötekniikan erityisasiantuntijoista, tietotekniikan opettajista ja kouluttajista, koneenasettajista ja koneistajista, tietokantasuunnittelijoista ja tietoverkkojen erityisasiantuntijoista. Kun katsotaan osaamisia, niin koko maassa keskimäärin suurinta tarvetta olisi digiosaamiseen, ammattipätevyyteen yleensä, sitten kolmantena tulee kotimaisten kielten taito. Muita tarvittavia tietoja ja taitoja ovat toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä, mielenterveys ja päihdetyö, asiakkaiden erityistarpeiden huomioiminen, lääkehoitotaidot, monialainen yhteistyö, tietoturva, vuorovaikutustaidot yleensä. Uudenmaan kohdalla osaamistarpeet kohdistuvat siten, että ammattipätevyys on listalla ensimmäisenä, sitten toiminta monikulttuurisessa ympäristössä, asiakkaiden erityistarpeiden huomioiminen, digiosaaminen, kotimaisten kielten osaaminen, lääkehoitotaidot, kielitaito, tietoturva, asiakaspalvelu, ryhmä- ja vuorovaikutustaidot. Teknologiateollisuuden osaaminen painottuu ohjelmointiin, energiatehokkuuteen, tietoturvaan, tekoälyyn, robotiikkaan ja automaatioon, vastuullisuusosaamineen, asennusosaamiseen, kädentaitoihin, käyttöliittymiin ja tieto- ja viestintätekniikkaan yleensä. Teknologiateollisuus ja palvelut on viime vuosina kärsinyt osaavan työvoiman puutteesta. Taantuma on tuonut muutosta asiaan, alueen avoimien työpaikkojen määrä on, toivottavasti vain hetkellisesti, vähentynyt. Taloustilanteen parantuessa ja eläköitymisen jatkuessa tullaan taas tarvitsemaan lisää osaavaa työvoimaa. Teknologiateollisuuden alojen arvioidaan muuttuvan tulevaisuudessa huomattavasti, jolloin ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan myös muunlaista osaamista. Barometrin osaamiset-kohdassa tämä käy hyvin selville. Tietoturva, tekoäly, energiatehokkuus sekä (energia)vastuullisuus ovat taitoja, joihin osaamisvaatimukset yhä enemmän kohdistuvat. Ohjelmoinnin puolella ns. vihreä koodaus kasvattaa merkitystään. Se tarkoittaa vähemmän laskentatehoa, tiedonsiirtoa ja tallennustilaa vaativien ohjelmistojen tuottamista ja siten kuluttaa vähemmän energiaa. Ohjelmistoalan muutos on nopeaa ja työtekijän pitää olla valmis jatkuvasti päivittämään osaamistaan. Asuntorakentamisen heikko tilanne on näkynyt rakennussähköasentajien työllisyystilanteessa. Hetken päästä voidaan kuitenkin olla tilanteessa, jossa työvoimapula taas vallitsee. Koulutuksen järjestäjän pitää huolehtia siitä, että koulutus on laadukasta ja saavutetaan riittävä perusosaaminen ja ammattitaito ja kädentaidot kehittyvät. Kalle VesaKoulutuspäällikköTekniikka ja sähköiset palvelutCareeria https://tyovoimabarometri.fi/https://careeria.fi/koulutus/tietoverkkoasiantuntijana-toimiminen/https://careeria.fi/koulutus/tietoverkkokaapeloinnit-osatutkintohttps://careeria.fi/koulutus/tieto-ja-viestintatekniikan-perustutkinto-it-tukihenkilöhttps://careeria.fi/koulutus/tieto-javiestintatekniikan-perustutkinto-ohjelmistokehittaja/ Jaa artikkeli: Facebookissa LinkedInissa