Ohjaus näkyväksi! – ohjauksen ennakointi, vaikuttavuus ja tulos

Tykkään ennakoida ja visioida tulevaa. Vaikutun itse joka kerta, kun kohtaan heimolaiseni ja jutut saavat lennokkaitakin piirteitä. Välillä on ihana maalailla tulevaisuuden koulutuksen mielikuvia – vaikkakin jalat tukevasti maassa. Viimeisin kohtaaminen, josta vaikutuin, oli Raimo Vuorisen puheenvuoro VALOn (valtakunnallista laatua ohjaukseen) työkokouksessa, jossa laadimme uusia valtakunnallisia Hyvän ohjauksen kriteereitä. KT Vuorinen työskentelee Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylän yliopistossa Elinikäinen ohjaus -tutkimustiimissä projektipäällikkönä. Hän on sekä puhujana vakuuttava, mutta ennen kaikkea sanoma kolahti vahvasti. Blogissani on otteita hänen puheenvuorostaan.

Vuorisen mukaan valtakunnastamme on puuttunut ohjelma tai järjestelmä, jolla tutkitaan ohjauksen vaikuttavuutta tai tulosta. Ohjausta kyllä sivutaan mm. Amis-kyselyissä, mutta vain muiden teemojen ohella. Ohjauksen tarve ja kysyntä kasvaa koko ajan mm. oppivelvollisuuden myötä, mutta ohjaukselle ei ole kuitenkaan osoitettu selkeästi lisäresursseja pysyväisluonteisesti. Hankkeet ovat upeita ja toivottavasti toimintamallit jäävät elämään, mutta myös valtakunnalliset pysyvät rakenteet olisivat tarpeen. Ohjaus ei saa tarpeeksi näkyvyyttä ja arvostusta, koska ajantasainen tutkimustieto on puutteellista. Ohjauksen puolustuspuhetta ilman täsmälukuja ei välttämättä koeta uskottavaksi.  

Olemme eläneet uudistusten aikaa jo vuosia. Hyvä niin, mutta marssijärjestys uudistuksissa on mielestäni hieman järjenvastainen. Aikataulut ovat tiukkoja ja koulutusten järjestäjiltä vaaditaan huippuunsa vietyä venymistä. Laatua on tavoiteltu lopputulos, mutta juurikaan tuota tavoiteltua lopputulosta ei ole valtakunnallisesti määritelty. Kun kaikki laativat tavoitteita, suunnitelmia ja lomakkeita tahoillaan, saattaa tasalaatuisuus olla kyseenalaista.

Nykyinen ohjauskeskustelu ja resursseista huolestuneena puhuminen saattaa näyttää ohjausammattilaisten pyrkimyksenä nostaa omaa statustaan. Kyse on kuitenkin oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudesta saada ohjausta, laadun varmistamisesta ja ohjauksen vaikuttavuuden lisäämisestä. Rahoittajien näkökulmasta on tärkeää vähentää keskeyttämistä ja lisätä työelämässä menestymistä tai kannustaa jatko-opintoihin. Laatu ei ole vain yksittäisessä ohjaustapahtumassa, vaan laajempi yhteiskunnallinen asia kansalaisten elinikäisen kehittymisen ja oppimisen puolesta. Mm. Kanadassa ohjauksen laatu määritellään opiskelijoiden kokemien muutosten esim. oppimistulosten, persoonallisuuden kehittämisen ja työllisyyden kehityksen avulla.

Jatkossa uusien, mahdollisten reformien ja uudistusten jalkautuessa tulisi olla tutkimustietoa ohjauksesta ja tavoitteen määrittely ohjeistusten pohjalla. Ohjeistuksen ja ohjauksen vaikuttavuuden arviointivälineiden tulisi olla valtakunnallista. Ad hoc -tyyppinen toiminta on kuluttavaa, eikä kovin kauaskantoista. Valtakunnallisilla ohjauksen arviointityövälineillä voidaan vähentää päällekkäistä paikallisen tason työtä ja siten tehostaa sekä paremmin kohdentaa olemassa olevia resursseja ruohonjuuritason suunnitteluun. Ruohonjuuritason suunnittelulla viittaan tässä esimerkiksi erilaisten oppijoiden tarpeiden määrittelyyn ja tarvelähtöisen ohjauksen suunnitteluun.

On upeaa olla mukana valtakunnallisessa OLO-hankkeessa (oikeus laadukkaaseen ohjaukseen), jossa yhtenä tavoitteena on päivittää valtakunnallinen ”Hyvän ohjauksen käsikirja.” Aiempi versio on vuodelta 2014. Vuorisen puheenvuoro antoi eväitä laatia tästä suunnitelmasta vaikuttava, joka osaltaan auttanee nostamaan ohjauksen ja ohjauksen vaikuttavuuden kaikkien tietoisuuteen. Jokaisen omat itseohjautuvuustaidot, omien tavoitteiden asettelun taidot ja urasuunnitelmataidot kehittyvät asteittain. Ko. taidot ovat varmasti yhteydessä myös varsinaisiin ainekohtaisiin PISA-tuloksiin. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos olisi olemassa valtakunnallinen yksikkö, joka määrittelee ohjauksen kriteeristöt ja mittaristot.

Katja Kangasmäki
Koulutuspäällikkö, Opintojen ohjaus
Careeria

Kirjoittajan lisähuomiot:
OLO-hankkeen projektipäällikkönä Careeriassa toimii Johanna Oljemark.
Tekstin oikeellisuus tarkistettu Raimo Vuoriselta (Jyväskylän yliopisto) 14.1. 2022.