Digitaalisuus puhtausalan koulutuksissa

Digitaitaja – osaamista opintoihin -hanke

Digitaitojen ja digitaalisten ilmiöiden sisällyttäminen opetukseen ei käy kaikilta yhtä helposti, siksi Careeriassa käynnistettiin Digitaitaja – osaamista opintoihin -hanke syksyllä 2021. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja -malleja opiskelijoiden ja opiskelemaan hakeutuvien digitaalisten perustaitojen parantamiseksi. Digitaitaja-hankkeen yhtenä tehtävänä on kehittää ja uudistaa pilottialojen lähi- ja verkko-opetuksen digitaalisia opetusmateriaaleja selkokielisemmiksi, saavutettavammiksi ja monimediallisemmiksi. Pilottialoina hankkeessa toimivat hyvinvointi- ja kasvatusala sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluala. (Digitaitaja 1.9.2021–31.8.2023) Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen digitaalisuutta puhtauspalvelualan koulutuksissa.

Digitaalisuus puhtauspalvelualalla

Digitalisaation vaikutukset työelämään ovat merkittäviä. Automaatio, robotiikka, erilaiset sähköiset tunnistimet sekä uudet tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmät vaikuttavat työelämän, ammattialojen ja työtehtävien muutokseen. (Niemi & Multisilta 2000) Muutoksen vaikutukset näkyvät myös puhtauspalvelualalla. SSTL Puhtausala ry (2017) mukaan siivoustyön merkittäviä teknologisia uudistuksia ovat mm. Swep Oy:n 1980-luvulla kehittämä ”vedetön siivous” -menetelmä sekä 1990-luvulla lanseerattu mikrokuitu. Muita alan teknologisia uudistuksia ovat mm. automaattiset annostelulaitteet, mitoitusohjelmat, puhtaustasoluokitukset (INSTA 800), itsepuhdistuvat pinnat, käsitelty vesi, antibakteeriset pinnat, siivousrobotit sekä työajanseurantaohjelmat. (Valkosalo, T & Wilkman, A. 2017)

Työelämän muutokset vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen, sillä ammatillisen opettajan on hallittava oman ammattialansa teknologian kehitys sekä alan työtehtävissä tarvittavat digitaidot. Opettajan tulee tunnistaa opetusalansa nykyisiä ja tulevia kehityssuuntauksia sekä hahmottaa alan tulevaisuuden trendejä, jotta koulutuksen sisällöt vastaavat tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. (Vertanen 2002, 6–98.)

Puhtausala kiinnostavaksi -hankkeessa toteutettiin osaamistarvekartoitus puhtauspalvelualalle vuonna 2020. Kartoituksessa selvitettiin miten yritykset ja julkinen sektori hankkivat koulutusta sekä millainen osaaminen puhtausalalla korostuu tulevaisuudessa. Kartoitus toteutettiin Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Kartoituksen avulla saatiin selville alan tulevaisuudensuuntauksia ja tulosten perusteella voidaan todeta, että alan työelämä arvostaa merkittävästi myös muita kuin alan ammatilliseen osaamiseen liittyviä taitoja. Työelämä piti tärkeänä hyviä työelämätaitoja ja motivaatiota työtä ja alaa kohtaan. Lisäksi vastauksissa nousi esille suomen kielen osaamisen merkitys, asiakaspalvelutaidot sekä oman työn suunnittelu- ja organisointitaidot. Näiden lisäksi siivouskoneosaaminen ja digitaidot koettiin alan työtehtävissä merkittäviksi.

Digitaalisuus puhtauspalvelualan koulutuksissa – hyödyt ja haasteet

Koronakriisi synnytti digiloikan keväällä 2020, jolloin ilman siirtymäaikoja ammatillisessa koulutuksessa otettiin käyttöön erilaisia opetuksen digitaalisia työkaluja. Digitalisaatio nähdään mahdollisuutena ja opetustyön uudistajana, mutta myös uhkana. Yleisesti pohditaan miten digitalisaatio muuttaa opettajan työtä, miten opettajat hallitsevat erilaisten digitaalisten välineiden käytön ja miten digitaaliset menetelmät sopivat käytännön ammattitaidon opettamiseen. (Koramo, Bauer & Jauhola 2018, 22–23)

Kysyin puhtausalan opettajilta vuosina 2020 ja 2021 miten he näkevät digitaalisuuden alan koulutuksissa. Puhtausalan opettajien mielestä digitaalisuuden selkein hyöty on opetusmateriaaleihin ja niiden kehittämiseen liittyvät asiat sekä oppimisalustojen tuomat hyödyt. Ajatus siitä, että jokaisen opettajan ei tarvitse tehdä itse omaa opetusmateriaalia vahvistui. Opettajien vastausten mukaan opetusmateriaalia pyrittiin tekemään enemmän yhdessä toisten opettajien kanssa kuin aikaisemmin. Tämä toimintatavan muutos lisää opettajien välistä yhteistyötä sekä yhdenmukaistaa opetusmateriaalia. (Koramo, Bauer & Jauhola 2018,10)

Puhtausalan koulutuksissa opetusryhmät ovat hyvin heterogeenisiä. Samassa opetusryhmässä voi olla eri ikäisiä, eri osaamisalan tai jopa eri tutkinnon suorittavia opiskelijoita. Puhtausalan opettajien mielestä digitaalisten opetusmenetelmien ja -välineiden avulla on helpompaa toteuttaa opiskelijalähtöistä opetusta ja ottaa opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioon. Tästä mainittiin esimerkkinä opetusvideot, joita opiskelija voi tarvittaessa katsoa uudelleen ja uudelleen eikä oppiminen ole sidottu aikaan tai paikkaan. Myös erilaisten ja eritasoisten tehtävien tekeminen digitalisiin ympäristöihin koettiin hyödylliseksi ja mielekkääksi. Lisäksi erilaiset digitaaliset viestintävälineet ja sovellukset helpottivat opiskelijoiden tavoitettavuutta sekä lisäsivät opettajan ja opiskelijan sekä opiskelijaryhmän välistä vuorovaikutusta. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa raportissa (2018) todettiin, että digitalisaatio mahdollistaa opiskelijoille entistä henkilökohtaisemmat opintopolut, monimuotoisen ohjauksen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun (Koramo, Bauer & Jauhola 2018,10)

Puhtausalan koulutuksessa kädentaitojen harjoittelu on keskeisessä roolissa ja niiden korvaaminen digitaalisilla menetelmillä koetaan haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi (Koramo, Bauer & Jauhola 2018,10) Puhtausalan opettajien mielestä käytännön taitojen opettaminen on ammatillisten opettajien perustehtävä ja heidän mielestään alalla tarvittavien taitojen ja erityisesti työnteon opettamista on vaikea toteuttaa digitaalisilla menetelmillä. Opettajat mainitsivat merkittävimmiksi digitaalisten menetelmien käytön haasteiksi puhtausalan opiskelijoiden heikon suomen kielen ja digitaitojen osaamisen sekä sen, että kaikilla opiskelijoilla ei ole käytössä opiskelussa tarvittavia digitaalisia välineitä. Opiskelijoilla yleisin käytössä oleva digiväline on älypuhelin ja siksi olisi tärkeää, että opetusta suunniteltaessa huomioidaan älypuhelimen käytettävyys oppimisen välineenä.

Puhtausalan opettajien mielestä oppilaitokset ovat ymmärtäneet digitalisaation merkityksen ja se näkyy myös oppilaitosten toiminnassa. Siitä huolimatta opettajat kokivat, että digitekniikka ja sen haltuunotto on vielä paljon opettajien yksilöllisen kiinnostuksen varassa. Lisäksi opettajat pohtivat paljon omaa digitaalista osaamistaan, sen kehittämistä sekä luonnollisesti sitä mistä saadaan aikaresursseja uusien tietojen ja taitojen opetteluun. Digitaalisuuden edellyttämä pedagoginen osaaminen, digitaalisten oppimateriaalien ja opintokokonaisuuksien tuottaminen sekä digitaalisen opetuksen toteuttaminen käytännössä ovat merkittäviä haasteita, joihin opettajat tarvitsevat lisää tukea ja täydennyskoulutusta. (Koramo, Bauer & Jauhola 2018,10)

Digitaalisen opetuksen kehittämiselle on nyt aika ja paikka ja siihen onkin tartuttu oppilaitoksissa mm. erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Digitaalisuus muuttaa väistämättä opetuksen ja oppimisen. Muutokset heijastuvat mm. opettajan ja opiskelijan rooleihin ja käytettäviin opetusmenetelmiin. Tämä kirjoitus on luontevaa päättää Hakkaraisen (2017) näkemykseen asiantuntijuudesta. Hakkaraisen mukaan asiantuntijuutta ei voi hankkia pelkästään kirjoja lukemalla, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä ja verkostoitumista muiden alan ammattilaisten kanssa sekä käytännön osallistumista. (Hakkarainen 2017, 48) Lisäksi meidän on ymmärrettävä, että työelämässä muutos tarkoittaa myös sitä, että kerran hankittu osaaminen ei enää riitä vaan työssä osaaminen perustuu opiskelun ja työn elinikäiseen vuorovaikutukseen. (Hakkarainen 2017, 47)

Digitaalisuus mahdollistaa erilaisten sovellusten käytön opetuksessa ja avaa oppimiselle uusia mahdollisuuksia. Myös opiskelijoiden kanssa voidaan tehdä yhdessä opetusmateriaalia. Puhtausala kiinnostavaksi eli Puhki-hankkeessa, jossa Careeria oli mukana, tehtiin testimato-sovelluksella, millainen siivooja olet testi https://testimato.com/fi/test/25588/perform. Pohdin voisiko tämän tapaisia tehtäviä tehdä myös yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Pia Laurila
Opettaja
Puhtaus, kiinteistö ja prosessi, Careeria

Lähteet:

Hakkarainen, K 2017, Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen, Aikuiskasvatus, Vuosikerta. 37, Nro 1, Sivut 47–56

Koramo, M., Bauer, S & Jauhola. S 2018. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2018:9

Niemi, H., & Multisilta, J.2000. Koulu rajattomuuden keskellä. Teoksessa Rajaton luokkahuone. Toim. Niemi, H., & Multisilta, J

Puhtausala kiinnostavaksi hanke, Osaamistarvekartoitus puhtauspalvelualalle
Saatavilla: https://sway.office.com/dCApNiaWheAzT9tO?ref=Link

Valkosalo, T & Wilkman, A. 2017. Puhtausalan 100 kehitysaskelta. Puhtausala 6/2017
Saatavilla: https://docplayer.fi/105975094-Puhtausalan-kehitysaskelta.html