Kemianteollisuus mullistaa maailmaa, vaikka kemian perusteet eivät ole muuttuneet moneen sataan vuoteeseen

Prosessiteollisuuden yksi osaamisala on kemianteollisuus, ja kemikaalitehtailla on historiallisesti paha maine. Teollinen vallankumous tapahtui Euroopassa, varsinkin Britanniassa, 1700–1800-luvulla. Toinen teollinen vallankumous aiheutti sähkövirran ja polttomoottorin käyttöönoton 1800-luvun loppupuolella. Esimerkiksi Saksan terästeollisuus ja rautatiekiskojen massatuotanto 1870-luvulla liittyy tähän. Kolmas teollinen vallankumous alkoi 1900-luvun lopulla, jolloin teollinen toiminta laajeni Kiinaan elektronisilla keksinnöillä mikropiireillä.

Mikä on sitten prosessihoitajan työ? Sitä voidaan verrata autokuskin ammattiin, mutta ajaminen tapahtuu tehtaalla. Prosessihoitaja/operaattori ajaa prosesseja käyttämällä prosessien automaatiojärjestelmiä. Prosessihoitajan työhön kuuluu myös tarkistaa prosessilaitteiden kuntoa, vrt. auton kuntoa, sekä viedä korjaamoon, jos vikaantuu, eikä itse voida korjata.

Ammatillisessa koulutuksessa prosessiteollisuuden osaamisalat ovat:

kemianteollisuus
paperiteollisuus
valimotekniikka
biotekniikka
metallien jalostus

Kemianteollisuuteen kuuluu muun muassa öljynjalostusta, muovi-, lääke- ja maaliteollisuus. Myös elektroniikkakomponenttivalmistajien tuotantoprosessit ovat osaksi kemiantekniikkaa, osaksi kone- ja tuotantotekniikka, eli puolijohdemetallien muokkausta. Kemiantekniikan eri osa-alueet ovat prosessiautomaatio, pintakemia ja katalyytit, kemialliset reaktiot, kemianlaitetekniikka (yksikköprosessit ja putket, pumput, tislaimet), muovien valmistus.

Kemiantekniikan soveltamiseen tarvitaan myös riittävä määrä asiantuntemusta kemiasta. Kemian eri osa-alueet ovat orgaaninen-, epäorgaaninen-, fysikaalinen ja analyyttinen kemia.

Orgaanisen kemian osaamista tarvitaan öljynjalostuksessa, eli monimutkaiset hiilipohjaiset molekyylit, kun taas lääketeollisuudessa tarvitaan bioaktiiviset molekyylien osaamista.
Epäorgaaninen kemia, käyttöä erityisesti kaivosteollisuudessa ja puolijohdetekniikassa.
Fysikaalinen kemia on esimerkiksi termodynamiikka, sähkökemia, sovelluksena esimerkiksi polttokennotekniikka ja polttokennoreaktorit ja nanotekniikka.
Analyyttiseen kemiaan kuuluu kemiallinen analyysi, joka on teollisuudessa laadunvalvonnan ja prosessien hallinnan kannalta keskeistä.

Kemianteollisuus Suomessa on metsäteollisuuden jälkeen Suomen toiseksi suurin teollisuudenala. Suomen suurimpia kemianteollisuuden yhtiöitä ovat öljynjalostaja Neste, rengasvalmistaja Nokian Renkaat ja muovivalmistaja Borealis Polymers. Kemirasta on yritysjärjestelyjen kautta irronnut osia kuten esimerkiksi maalitehdas Tikkurila. Lannoitevalmistaja Kemira GrowHow myytiin norjalaiselle Yaralle vuonna 2008.

Alalla toimivia yrityksiä, joihin Porvoon Careeriassa koulutetut prosessinhoitajat voivat työllistyä Uudenmaan alueella ovat: Neste (öljynjalostus), Borealis Polymers ja BEWiSynbra (muovivalmistaja), Tikkurila (maalit ja pinnoitteet), Orion (lääketuotanto), Valio (elintarviketeollisuus), Kemira (teollisuuskemikaalit), Lumene (kosmetiikka). Monien metallien (koboltti, nikkeli, kupari) valmistus tapahtuu kemiallisesti, vaikka yritykset kuuluvatkin metalliteollisuuteen. Näin on esim. Okmetic, Murata, Beneq (puolijohdeteollisuus).

Kemia on osa hyvää elämää

Kemianteollisuus ry:n sivulla lukee ”Elämää ei ole ilman kemiaa”. Se on osa hyvää elämää ja mukana kaikessa, mitä näemme, koemme tai tunnemme ympärillämme ja itsessämme. Kemia yhdistää. Se on jatkuvasti kehittyvä luonnontiede, joka yhdistää eri aloja ja ihmisiä. Kemia on maailman luovin ala. Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle? Puhdas vesi, uusiutuva polttoaine ja lääkkeet ovat kemiaa.

Kemia liittyy ilmastoon, koska kemian avulla pystymme vähentämään merkittävästi esimerkiksi energian tuotantoon ja polttoaineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä.
Kemia liittyy liikenteeseen, koska kemian avulla voimme kehittää uusia voimanlähteitä ja vähentää energiankulutusta. Biopohjaisten polttoaineiden valmistus perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Kulkuneuvojen kevyemmät materiaalit vähentävät polttoaineiden kulutusta ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.
Kemia liittyy terveyteen ja hyvinvointiin, koska kemian avulla voimme löytää tautien syyt ja luoda uusia lääkkeitä ja hoitoja. Kemia mahdollistaa lääketieteeseen, puhtauteen ja hygieniaan liittyvät läpimurrot. Myös kosmetiikkaan tarvitaan kemiaa.
Kemia liittyy energiaan, koska kemian avulla voimme kehittää uusia voimanlähteitä, tehostaa energian varastointia ja talteenottoa sekä pienentää energian kulutustamme. Jo nyt energiaa voidaan tuottaa auringosta, aalloista, tuulesta – ja jopa jätteistä.
Kemia liittyy luonnonvaroihin, eli kemian avulla voimme korvata uusiutuvilla luonnonvaroilla, kuten kasveilla tai biojätteellä öljyn kaltaisia uusiutumattomia resursseja. Kemianteollisuus myös kerää talteen ja kierrättää käytettyjä luonnonvaroja, esimerkiksi mineraaleja.
Kemia liittyy puhtaaseen veteen, eli kemian avulla voimme puhdistaa veden taudinaiheuttajista ja epäpuhtauksista ja tehdä merivedestä juomavettä. Tarvitsemme kemianteollisuutta myös jätevesien ja teollisuuden prosessivesien uudelleen kierrättämiseen.
Kemia liittyy ravintoon, eli kemian avulla voimme kasvattaa viljelysadon määrää. Tarvitsemme lannoitteita, kasvinjalostusta ja tuholaisten torjuntaa, jotta pystymme tuottamaan ruokaa riittävästi ja kestävästi. Elintarvikekemiaa tarvitsemme ruoan laadun ja säilymisen varmistamiseksi.