Osaamisvajetta vastaan tiedolla ja taidolla – ei vain materiaalien kierrättämisellä

Kestävä kehitys ja siihen liittyvä kiertotalous ovat ajankohtaisia aiheita, koska ilmastomuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen säästäminen ovat olleet tärkeitä asioita toteuttaa jo usean vuosikymmenen ajan. Maapallon luonnonvarojen ylikuluttamiseen on havahduttu ja siihen halutaan muutosta aikaiseksi. Luonnonvarojen ylikuluttamiseen kiertotalous on osa ratkaisua. Ilmastomuutoksen hillitsemiseen tarvitaan taloudellisia ratkaisuja, joilla ohjataan kuluttamista ja vähennetään jätteiden määrää ja luonnonvarojen käyttöä. Luonnonvarojen kestävä ja resurssitehokas käyttö varmistavat sen, että tulevien sukupolvien hyvinvointi turvataan.

Sitran mukaan kiertotalouskoulutusta tarvitaan aina päiväkodista yliopistoon asti toimivien menetelmien opettamiseen ja kehittämiseen, jotta kiertotalouden hyödyntämistä voidaan toteuttaa laajasti eri tuotannon sektoreilla. Osaamisvajetta voidaan eri tahojen toimesta vähentää kouluttamisella, jotta toiminta kiertotalouden edistämiseksi kasvaa.

Agenda 2030:n lisäksi on käytössä vapaaehtoinen Sitoumus2050 (sitoumus2050.fi), jonka avulla voi toteuttaa yhtä tai useampaa YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 -tavoitteista. Valtio ja elinkeinoelämä tai kuntasektori yhdessä sitoutuvat sekä ilmaston muutoksen pienentämiseen että edistämään kiertotaloutta. On laadittu Sitoumus2050.fi, jossa yritykset voivat tuoda esiin halunsa vähentää ympäristölle haitallisina pidettyjä tuotteita ja toimintoja. Tällä hetkellä Green Deal -sopimuksia on tehty muun muassa:

• muovikassien käytön vähentämiseen,
• uusien autojen CO2-päästöjen pienentämiseen,
• öljyjätehuollon kehittämiseen,
• työkoneiden CO2-päästöjen vähentämiseen sekä
• materiaalitehokkuuden edistämiseen rakennuksien purkamisissa.

Suomi on sitoutunut edistämään yllä mainittuja Green Deal -sopimuksen ympäristötavoitteita. Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti on laadittu lisäksi vapaaehtoisia Kiertotalouden Green Deal -sitoumuksia, jotka edistävät luonnonvaratavoitteita, hiilineutraaliutta ja kestävän talouden rakentumista vuoteen 2035 mennessä. Nämä sopimukset kuvaavat sitä tosiasiaa, että valtio ja muut yhteiskunnan toimijat ovat kiinnostuneet ympäristön suojelusta ja kiertotalouden kehittämisestä. On tärkeää, että sopimukset ovat vapaaehtoisia, jotta toimintaan on helppo lähteä mukaan. Oman yrityksen toimintaa on siten mielekkäämpi kehittää, kun ei ole tulossa sanktioita toiminnan muutostarpeesta.

Kestävän kehityksen toimikunnan strategiaraportin mukaan vuodelta 2024 tulee esiin tosiasia, että Suomen kiertotalouden kehitys ei ole edennyt odotuksien mukaan, sillä Suomessa on keskitytty materiaalien kierrättämiseen. Kierrättäminen on kiertotalouden alin muoto. Tavoitteena on lisätä sekä korjausta että huoltotyötä ja edistää rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. Korostuu se, että kiertotaloutta kehitetään lisäämällä koulutusta sekä luottamusta instituutioihin. (kestäväkehitys.fi, 2024.) Ammattikoulutuksessa huomioidaan vastuullista materiaalien käyttöä ja edistetään opiskelijoiden toimijuutta kohti kiertotalouden osaajiksi. Jatketaan vahvasti tätä tietä kulkien.

Meidän tehtävämme Careeriassa on vahvasti tämän osaamisvajeen vähentämisessä. Mitään yllä olevista asioista ei voi unohtaa ja olla käsittelemättä jossain vaiheessa opiskelijan opintopolkua. Uuden asian oppiminen ja vanhan tiedon vahvistaminen on aina yhtä tärkeää. Kiertotalouden polkua tulee tuoda esiin kaikille aloittaville opiskelijaryhmille – tässä emme tule valmiiksi yhdellä blogilla tai luennolla. Tämä jos mikä on jatkuvaa ja elinikäistä oppimista.

Sirpa Kytölä
Opettaja, yhteiset tutkinnon osat
Careeria

Etusivn kuvan lähde: Chat GPT.
Lähde:  poimintoja opinnäytetyöstäni https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/881003/Kytola_Sirpa.pdf?sequence=2&isAllowed=y