Täytyykö Suomessa osata suomen kieltä?

Kysymys on noussut usein esiin, kun keskustelen eri alojen yritysten henkilöstön kanssa ja mietimme suomen kielen osaamistarvetta. Oma ajatteluni asiaan avartui, kun kuuntelin oikeusministeriön 2.2.2023 järjestämän seminaarin nauhoitteen suomen kielen nykytilasta. Seminaari sai minut pohtimaan suomen kielen osaamistarvetta kolmesta näkökulmasta, maahanmuuttajan, työpaikan ja työyhteisön sekä asiakkaiden näkökulmista.

Maahanmuuttajan näkökulma

Kaikissa tutkimuksissa ja artikkeleissa pidetään tärkeänä suomen kielen osaamista osana maahanmuuttajan kotoutumiseen ja integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumiseen sisältyy, että kykenee hoitamaan omia ja perheen asioita esimerkiksi virastoissa, kaupoissa, lasten kouluissa ja päiväkodeissa kansalliskielellä eli suomeksi tai ruotsiksi. Myös erilaisiin harrastuksiin ja yhteisöihin sisään pääseminen ja niihin kuuluminen vaatii suomen kielen taitoa. Yhteisöissä, joissa puhutaan eri kieliä, kääntyy puhe usein suomeksi, ja jollei sitä osaa, jää ulkopuoliseksi.

Monesti ajatellaan, että käytetään puheessa englantia, jos ei osata suomea. On kuitenkin tosiasia, että Suomeen muuttaa paljon henkilöitä maista, joissa koulutus on alhaista eikä vieraita kieliä opiskella, joten kommunikointi englanniksi ei onnistu, vaan se tapahtuu tulkkauksen tai kääntäjien avulla.

Erilaiset tutkimukset ja kielikoulutuspoliittiset linjaukset viestittävät, että suomen kielen osaaminen on tärkeää työllistymisen ja uralla etenemisen osalta. Alhaisella kielitaidolla tai täysin suomen kielen taidottomana tehdään hyvin yksinkertaisia ja helppojen ohjeiden mukaisia töitä eikä uralla päästä eteenpäin. Maahanmuuttajalla voi olla omasta maastaan korkeakoulututkinto, mutta hän päätyy Suomessa tekemään yksinkertaista työtä, koska suomen kielen taitoa ei ole.

Oikeusministeriön seminaarissa maahanmuuttajarouva toi esiin ristiriidan kielen opetuksen ja puhekielen kanssa. Nämä eivät hänen mielestään tue toisiaan. Hän peräänkuulutti aitoa puhumista liiallisen kieliopin opiskelun tilalle. Suomalaiset pitävät suomen kieltä vaikeana oppia, mutta hän sanoi, ettei se ole vaikeaa, kun puhutaan, eikä kiinnitetä niin paljoa huomiota kielioppiin ja puheen virheisiin. Hän myös kehotti suomalaisia puhumaan suomea, eikä maahanmuuttajan kanssa keskustellessa muuttamaan kieltä englanniksi.

Maahanmuuttajan näkökulmasta suomen kielen osaaminen jollain tasolla helpottaa kotoutumista, integroitumista ja työllistymistä.

Työelämän näkökulma

Työelämässä ei pääkaupunkiseudulla välttämättä enää tarvita suomen kieltä vaan pärjätään englannilla. Esimerkiksi työohjeet ja turvallisuusohjeet on käännetty englanniksi ja mahdollisesti myös muille kielille. Käännettynä on varoitukset, kiellot ja ohjeet, ei kuitenkaan aina esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvät tiedotteet tai palaverien kutsut. Haasteeksi onkin noussut työyhteisön palaverit, jotka pidetään suomeksi ja muistiot kirjoitetaan suomeksi. Maahanmuuttaja jää usein ulkopuoliseksi niin virallisissa palavereissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa puutteellisen kielitaitonsa vuoksi. Tutkimuksissa on todettu, että vaikka työpaikan virallinen työkieli olisi englanti, niin esimerkiksi muistiot saatetaan kirjoittaa suomeksi, samoin kuin ideointi ja kehittäminen työyksikössä tapahtuu suomen kielellä.

Työpaikoilla voi olla useita eri kieliä puhuvia henkilöitä, joilla ei ole yhteistä kieltä. Esimerkiksi rakennusalla toimii paljon alihankkijoita, joilla on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, joilla esihenkilö toimii tulkkina ja antaa rakennuttajan ohjeet. Monet rakennusporukat asuvat myös yhdessä, jolloin puhutaan koko ajan omaa kieltä ja suomen kielen taito ei pääse kehittymään.

Suomen kielen taito on noussut myös esiin hoiva-alan yrityksissä, kun asiakkaan tietoja kirjataan eri järjestelmiin. Laadullisesti ei riitä, että kirjataan asiakas juo, vaan pitäisi olla tarkemmin, kuinka usein juo, mitä juo ja kuinka paljon juo.

Työelämän näkökulmasta on myös loppujen lopuksi tärkeää, että osataan suomea. Työnantajille on ELY- keskukset laatineet koulutuspalvelun Työpaikkasuomi. Tällä koulutuksella voidaan räätälöidysti kehittää työntekijöiden suomen kielen osaamista. ELY-keskukset myös tukevat koulutuspalvelua. Tuki on 70–50 % koulutuksen kokonaishinnasta.

Asiakkaan näkökulma

Kotisairaanhoidon asiakas kertoi, että hänellä käy hoitaja kolme kertaa päivässä ja lisäksi kotisiivooja kaksi kertaa kuussa. Hän ei voi kommunikoida kummankaan kanssa, koska he eivät osaa suomea eikä hän englantia. Asiakas kokee tilanteen hyvin epämiellyttäväksi ja asiattomaksi. Hän ei saa tietoa omasta sairaudestaan, lääkityksestään eikä hyvinvoinnista, koska ei ole yhteistä kieltä ja kirjaamiset järjestelmiin ovat hyvin yksinkertaisia.

Suomen kielen osaamattomuus nousee esiin monissa asiakaspalvelutilanteissa negatiivisessa valossa. Ravintolan tarjoilija puhuu vain englantia ja asiakas osaa huonosti sitä, jolloin hän ei välttämättä osaa kysyä esimerkiksi allergioista tai erityisruokavalioista. Samoin ruuan tilaaminen voi tuottaa haasteita, kun yhteistä kieltä ei ole. Olen kuullut keskusteluissa, että asiakkaat jättävät tulematta ravintoihin ja kahviloihin, jos eivät saa palvelua suomeksi.

Asiakkaan näkökulmasta palvelua tarjoavan henkilön tulisi osata suomea, jotta palvelu ja siihen liittyvä tuote olisi oikeanlainen. Suomen kielen osaamattomuus voi johtaa vaaratilanteisiin ja terveydellisiin ongelmiin.

Toisaalta suomalaiset haluavat kohentaa omaa kielitaitoaan ja käyttävät kaikissa mahdollisissa tilanteissa englantia. Mutta tämä ei ole maahanmuuttajan suomen kielen oppimisen kannalta hyvä asia. Yritetään puhua suomea ja käytetään vain apukielenä englantia mahdollisuuksien mukaan.

Eija Lenkkeri
Asiantuntija, CareeriaPlus Oy
Maahanmuuttajakoulutuksen palvelut

Oikeusministeriö, Suomen kielen seminaari 2.2.2023 https://www.youtube.com/watch?v=mKVeojkPolk

Lisää Työpaikkasuomi koulutuksesta https://careeria.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/