Tietoa on, mutta minkälaista – kuinka tunnistaa ja torjua informaatiovaikuttaminen

Huhuista ja juoruista tulee tosiasioita, kun niitä toistetaan riittävästi – niin myös väärästä tiedosta. Puhumme informaatiovaikuttamisesta silloin, kun väärää tai harhaanjohtavaa tietoa levitetään järjestelmällisesti tavoitteena vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, käyttäytymiseen ja päätöksentekoon tai kun halutaan lietsoa epäluottamusta. Miten selvitä kaiken tämän keskellä?

Disinformaatio, manipulaatio, propaganda…, informaatiovaikuttamisella on monta nimeä

On tärkeää tuntea informaatiovaikuttaminen käsitteenä, jotta pystymme erottamaan tosiasiat ja luotettavan viestinnän informaatiovaikuttamisesta.

• Disinformaatio tarkoittaa tietoisesti levitettyä väärää tietoa tai harhaanjohtavaa sisältöä.
• Misinformaatio on virheellistä tietoa, jota levitetään ilman pahantahtoisuutta.
• Propaganda on systemaattista tiedon levittämistä tietyn agendan tai poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi.
• Väärennetty sisältö on täysin sepitettyä ja tarkoituksellisesti luotua harhaanjohtamiseksi.
• Sosiaalisen median manipulaatio käyttää alustoja tiedon levittämiseen ja mielipiteiden muokkaamiseen.
• Botit ja bottiverkostot ovat automaattisia ohjelmia, jotka levittävät suurta määrää tietoa nopeasti.

Disinformaatio leviää mm. sosiaalisen median kautta nopeasti ja laajalle. Ihmisillä on myös taipumus tulkita tietoa omia mielipiteitään myötäillen. Tiedon tarkistaminen luotettavista lähteistä ja kyky arvioida tietolähteitä kriittisesti onkin olennaista informaatiovaikuttamisen maailmassa. On myös tärkeää tunnistaa disinformaation lähteet ja motiivit näiden tahojen takana.

Informaatiovaikuttamiseen voi ja kannattaa varautua

Informaatiovaikuttamisen mahdollisuuden tiedostaminen ja siihen varautuminen etukäteen on tärkeää, jotta yritys tai organisaatio kykenee suojaamaan mainettaan ja ylläpitämään luottamusta yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Varautumiskeinoja ovat mm.:

• Tietoisuuden lisääminen informaatiovaikuttamisen eri muodoista henkilöstölle koulutuksilla.
• Luotettavien lähteiden käyttö etsittäessä tietoa verkosta ja tarkistus, että tieto löytyy useammasta eri lähteestä.
• Huomion kiinnittäminen tiedon julkaisun ajankohtaan: miksi juuri nyt? Voiko kyseessä olla vanhentunut tai asiayhteydestä irrotettu tieto.
• Informaatiovaikuttamiselle riskialttiiden alueiden tunnistaminen ja keskustelujen ja maineen aktiivinen seuraaminen, esim. sosiaalisessa mediassa, verkkosivustolla ja asiakaspalvelun eri kanavissa.
• Vahva viestintästrategia: luotettava viestintä on avointa ja läpinäkyvää.
• Tietolähteiden arvioiminen kriittisesti sen varmistamiseksi, että viestintä perustuu luotettuihin ja tarkistettuihin lähteisiin.
• Selkeä kriisiviestintäprosessi ja vastuut: informaatiovaikuttamisen sattuessa kohdalle täytyy reagoida nopeasti korjaamalla virheelliset tiedot ja tarjoamalla selkeää ja oikeaa tietoa.

Viestinnällä on tärkeä tehtävä informaatiovaikuttamisen torjunnassa

Avoin, totuudenmukainen ja läpinäkyvä viestintä on hyvä perusta informaatiovaikuttamista vastaan. Myös tiedon jakaminen informaatiovaikuttamisen eri keinoista lisää ymmärrystä asiasta.

Tähän blogiartikkeliin on haettu tietoa luotettavasta lähteestä (valtioneuvoston kanslian opas viestijöille informaatioviestintään vastaamiseen) sekä tekoälyn avulla (kysymykset Microsoft copilotille). Tiedonhaussa tekoäly on erinomainen apu. Se pystyy analysoimaan valtavaa määrää dataa ja tuottaa siitä taitavasti tekstiä. On kuitenkin tärkeää, että me itse ajattelemme ja tiedostamme informaatiovaikuttamisen ja kaikenlaisen muunkin vaikuttamisen yritykset ja rakennamme kuvaa asioista oikean tiedon pohjalta. Medialukutaidolla ja lähdekriittisyydellä on merkitystä.

Maarika Weissmann
Asiantuntija, viestintä
Careeria

Lähteet:

Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen, opas viestijöille. Valtioneuvoston kanslia.

Microsoft copilot. Mitä on informaatiovaikuttaminen.

Microsoft copilot. Informaatiovaikuttamiseen liittyvät käsitteet.

Microsoft copilot. Disinformaation torjumisen kannalta merkittävät asiat.