Toivomme joululahjaksi tasaista ja ennakoitavaa rahoitusta

Ammatillinen koulutus on ollut melkoisessa pyörityksessä kohta kymmenen vuotta. Ensin yksi hallitus suunnitteli reformia, kunnes se päätettiin loppumetreillä peruuttaa. Seuraava hallitus aloitti sillä, että leikattiin oikein kunnolla, noin neljännes rahoituksesta. Vähän myöhemmin toteutettiin ammatillisen koulutuksen reformi, minkä avulla olisi pitänyt selvitä vähenneen rahoituksen kanssa kuitenkin samalla parantaen oppimistuloksia. Kauniita ajatuksia vähäisessä rahatilanteessa. Reformissa oli myös hyviä asioita, kuten esimerkiksi osaamisperusteisuus, eli lyhyesti kerrottuna jos jo osaat, niin sitä ei sitten enää tarvitse opetella.

Rahoituksen leikkaamisia noin viisi vuotta sitten seurasi valtaosalla ammatillisen koulutuksen järjestäjiä sopeutuksia, jotka vähensivät henkilöstön määrää ja opetuksen laatua. Se oli varsin raskasta aikaa. Sitten tuli uudet vaalit ja uusi hallitus.

Viimeiset pari vuotta ovatkin olleet hyvää aikaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen kannalta. Omat haasteensa toki siinäkin on. Koulutuksen järjestäjät ovat saaneet hakemuksesta tilapäistä lisärahoitusta opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä koronapandemian aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Pari vuotta sitten rahaa tuntui tulevan ovista ja ikkunoista, kun juuri oltiin totuttu tulemaan toimeen vähemmällä. Ensin lisärahoitusta oli 80 miljoonaa jaettavaksi kaikille koulutuksen järjestäjille. Tänä vuonna rahaa on 70 miljoonaa, mikä on jo osattu budjetoida hyvin ja kasvaneeseen henkilöstömäärään nähden raha menee sinne, minne se on tarkoitettu. Opettajien ja ohjaajien palkkoihin. Kiitos näistä lisärahoituksista!

Huhtikuun kehysriihessä ammatilliseen koulutukseen osoitettiin lisää 50 miljoonaa vuodelle 2023, mikä oikeasti tarkoittaa miinus 30 miljoonaa verrattuna viime vuoteen. Se on jo aika kova kolaus monelle oppilaitokselle, jos ei olla osattu ennakoida, että hallituskausi päättyy joskus, eikä rahoitukset useinkaan ole pysyviä. Nyt on ainakin opetusministerin mukaan tarkoitus tehdä tuosta 50 miljoonan lisärahoituksesta pysyvä. Toivottavasti näin on. Ja toivottavasti valtion tulo- ja menoarvion julkaisun hetkellä tuo 50 miljoonaa on edelleen ensi vuodelle tulossa.

Sellaisia kauniita toivomuksia täältä talousosastolta olisi mm. myös, että tuo lisäraha tulisi koulutuksen järjestäjille osana perusrahoitusta ilman, että kaikkien kolmensadan oppilaitoksen pitäisi pari tai kolme kertaa vuodessa kirjoittaa anomuksia ministeriölle, joita sitten kuitenkin ministeriössä käsitellään melko kaavamaisella otteella. Voisimme käyttää senkin työajan mieluummin opetuksen kehittämiseen eikä anomusten kirjoittamiseen. En ole kovin toiveikas kuitenkaan sen suhteen, että kaikki rahoitus tulisi oppilaitoksille perusrahoituksen muodossa. Jokainen hallitus on keksinyt jotakin sellaista, jolla juuri kyseinen hallitus voi kehuskella, että olemme satsanneet juuri tuohon ja tuohon. Se raha on pois siitä perusrahoituksesta.

Seuraaviin vaaleihin on aikaa vajaa vuosi, joten oppilaitokset varautuvat kukin tavallaan vaikeampiin aikoihin. Ennustaminen on todella vaikeaa. Seuraavan vuoden talousarvioita ruvetaan laskemaan jo kevätkaudella, kun ainakin opettajien vuosityöajat lyödään lukkoon suurin piirtein lokakuussa. Koulutuksen järjestäjät saavat tietää kullekin osoitettavan rahoituksen joulukuun loppupuolella, jolloin kaikki seuraavan vuoden kustannukset ovat jo käytännössä lyöty lukkoon. Jos rahoitus ei olekaan kasvanut siten, kuin kustannuksia lukkoon lyödessä on arvattu, tulee seuraavalle vuodelle miinusmerkkinen tilinpäätös.

Kaikilla oppilaitoksilla on myös omistajat, jotka yleensä ovat kuntia, jotka mielellään näkevät oppilaitosten talouden oleva tasapainossa ja ennakoitavissa. Vuonna 2020 Careeria teki yli 2 miljoonan euron tuloksen, koska edellä kerrotut lisärahoitukset saatiin, ja kirjattiin kirjanpitoon. Suuri osa tästä rahasta kulutettiin seuraavana vuonna ja tulos oli vajaan miljoonan miinuksella. Nämä tuloksen heilahtelut ovat aina selityksen paikka oppilaitosjohdolle. Etenkin kun tulos on miinuksella. Olemme jo useana vuonna yrittäneet viestiä, että taloudellinen tulos voi heitellä miljoonan sinne, toisen tänne lyhyellä tähtäimellä.

Tärkeintä on se, että tiedämme tekevämme oikeita asioita ammatillisen koulutuksen eteen pidemmällä kuin yhden vuoden tuloslaskelman aikajänteellä. Minä tiedän, että Careerian henkilökunta tekee hyvää työtä. Kiitos tehdystä hyvästä työstä ja tehdään sitä jatkossakin. Me täällä talousosastolla ja johdossa yritämme oppia ja opettaa stressinsietokykyä silloin, kun tuloslaskelmat heittelevät ylös ja alas.

Joululahjaksi toivomme ennakoitavuutta rahoitukseen. Jokaisen stressiä vähentää se, että voimme uskoa työpaikkojemme pysyvyyteen. Mitä selkeämpi ja tasaisempi rahoitus, sitä vähemmän stressiä ja virkamiestyötä. Sekin työaika opetuksen kehittämiseen. Kiitos.

Kimmo Orava
Talousjohtaja, Careeria Oy