Valoa kohti jälleen kerran

Päivien pidentyessä on huomattavissa silminnähtävää piristymistä pitkien talvikuukausien jälkeen.

Silloin kun aurinko pysytteli horisontin alapuolella suurimman osan päivästä, saattoi olla jossain määrin hankalaa hyödyntää vapaa-aikaa töistä palautumiseen. Joillekin meistä oli vaikeampaa motivoitua tekemään niitä iloa ja energiaa tuottavia asioita, joita tekee valoisampaan aikaan ihan luonnostaan. Muutos tapahtui taas hiljalleen ja huomaamatta, kuten tapahtui myös valon määrän väheneminen ja Netflixin katselun lisääntyminen.

Uloshan pääsee aina ja oikeat varusteet pitävät kehon lämpimänä ja kuivana. Otsavalon avulla voi valaista lääniä vaikka kuinka paljon. Sisätiloissa on riittävästi lämpöä ja valoa rantalentopallon pelaamiseen ja vaikka kellumiseen. Saako solariumiin mennä eväspussin kanssa? Vaikka vapaa-aikaa on yhtä paljon eri vuodenaikoina, ei monikaan meistä tule hyödyntäneeksi näitä nyky-yhteiskunnan mukanaan tuomia virikevaihtoehtoja yhtä aktiivisesti ympäri vuoden. Onko jokavuotisessa syystalvessa jotain, joka estää tekemästä oman hyvinvointinsa eteen edes saman verran kuin valoisaan aikaan? Eikö tähän löydy muuta luomulääkettä kuin 4,6 miljardia vuotta energiaa tuottanut aika vanhanaikainen plasmapallo?

Meille talven horrostajille (muumeille) valon lisääntyminen tuo lupauksen tulevasta keväästä. Joku voi myös nauttia lopputalven tai alkukevään hangista ja auringossa kimaltavista jääkiteistä. Luonto alkaa herätä henkiin, linnut palaavat pesintäpuuhiinsa ja aistitkin aktivoituvat tuoksuista ja elämään palaavasta ympäristöstä. Ehkä tämä vuodenaika vie väistämättä ajatukset tuleviin kirkkaampiin päiviin, luo optimismia sekä ohjaa ajatuksia myös työelämässä luomaan jotain uutta ja lisäämään kiinnostusta työympäristöön ja vuorovaikutukseen.

Kollegat joilla on lapsia, tuntuvat saavan lisää tunteja päiväänsä ja perheen tekeminen suuntautuu luonnostaan ulos valoisampiin iltapäiviin. Jos jälkikasvua ei ole tai lapset ovat jo lentäneet pesästä, on ihanaa tarttua aurinkoisten päivien houkutuksiin, lähteä kaupunkikävelylle tai luonnon helmaan ja ehkä joskus satunnaisesti hyödyntää ravitsemusliikkeiden ulkonautiskelualueiden tarjontaa. Sisällä viihtyjät löytävät yllättävän paljon pestäviä ikkunoita ja pyyhittäviä pölyjä. Toivottavasti auringonvalon myötä myös syntyy energiaa siivoiluun, jos sille kokee olevan tarvetta. Joku alkaa rakentamaan jotain uutta jonnekin.

Lisääntynyt valo tuo kaivattua piristystä, joka näkyy myös työyhteisöissä. Onko sattumaa, että toimintasuunnitelmat tehdään syksyllä ja vuoden vaihtuessa tartumme uusiin suunnitelmiin? Tämä on hyvä uutinen meille auringosta eläville, joilla ei olisi ihan sitä parasta annettavaa suunnitelmien käynnistämisvaiheessa ilman pientä lisämotivaatiota jota auringonsäteet tarjoilevat. Kukkasipulitkin laitetaan itämään pimeässä, mutta ilman valoa ne eivät pärjää.

Olemme onnekkaita saadessamme nauttia kaikista vuodenajoistamme ja niiden tuomasta rytmistä elämän eri osa-alueilla, mutta on tämä kevään lähestyminen ja energian lisääntyminen sekä työssä että vapaa-ajalla ihan mukavaa. Nautitaan tästäkin vuodenajasta, lähdetään lounasaikaan työkavereiden kanssa piipahtamaan ulkona ja otetaan kaikki energia vastaan, mitä aurinko meille tarjoilee!

Marko Sinkkonen
Asiakkuus- ja kumppanuuspäällikkö
Careeria