Riitan vanhustyön erikoisammattitutkinnon opiskelussa yhdistyy pitkä kokemus, akateeminen tieto ja uuden oppiminen

Kasvatustieteen tohtori Riitta Lahtinen on tehnyt pitkän uran Suomessa ja maailmalla mm. kuurosokeiden, kosketusvuorovaikutuksen ja akateemisen tutkimuksen parissa. Nyt hän opiskelee Careeriassa vanhustyön erikoisammattitutkintoa. Opintojen äärelle hänet toi parhaillaan käynnissä oleva pilottiprojekti Muistiliiton kanssa ja kiinnostus vuorovaikutukseen muistisairaiden ja ikääntyneiden ihmisten kanssa. Riitta haluaa syventää osaamistaan ja oppia uutta vuorovaikutuksesta nimenomaan muistisairaiden kanssa. Hän kertoo saaneensa opinnoista Careeriassa paljon antia työhönsä muistisairaiden parissa ja kannustaa myös muita taustasta riippumatta lähtemään uusien asioiden äärelle.

Kosketuksen kautta tapahtuva kommunikointi yhdistyy omassa elämässä ja tutkimustyössä

Riitta Lahtinen on uransa aikana työskennellyt sairaanhoitajana, opettajana, viittomakielen tulkkina, kuurosokeiden parissa ja kiertänyt maailmalla yhdessä musiikkiterapeuttina työskentelevän miehensä kanssa. Hän on väitellyt käyttäytymistieteistä tohtoriksi 2008 tutkimuskohteena kosketusviestit, joista hän löysi kieliopin. Jatkotutkimusta hän on tehnyt Tampereen yliopiston Andante-tutkimusryhmässä, jossa toimii ohjaajana. Tällä hetkellä Riitta työskentelee Suomen Kuurosokeat ry:ssä johtavana kommunikaatioasiantuntijana. Careerian vanhustyön erikoisammattitutkinnon opinnot hän sanoo löytäneensä juuri sopivaan aikaan syventääkseen näkökulmaansa työssä muistisairaiden parissa.
– Olen ajatuksiltani ratkaisija. Yhdistän tutkivan ja pohtivan otteen, akateemisen koulutuksen ja käytännön. Minua kiehtoo aina, kun arkitilanteissa tulee eteen jokin ratkaistava tehtävä, Riitta kertoo.

Hänen elämässään yhdistyy tutkimus ja käytännön kokemus. Kosketusvuorovaikutus on kehittynyt koko Riitan ja hänen sairauden myötä sokeutuneen ja kuuroutuneen miehensä Russ Palmerin yhteisen elämän aikana. Myös Riitan väitöskirjan aiheena oli kosketusvuorovaikutus.
– Tapasin mieheni 1991 kun olin luennoimassa maailmankonferenssissa. Hän oli jo silloin vaikeasti kuulo- ja näkövammainen, joten meille tuli tarve löytää yhteinen kommunikaatiomenetelmä. Käytössämme oli mm. sormittaminen, huuliltaluku ja kädestä käteen viittominen. Oma arkemme osoitti, että saamme omaan kehoomme paljon viestejä, jolloin alkoi kehittyä kosketukseen pohjautuvat viestit. Olemme kiertäneet yhdessä Eurooppaa tutkimassa, millaisia ratkaisuja vastaavassa tilanteessa olevilla ihmisillä on. Löytämämme kosketusviestit ovat olleet punainen lanka yhteisessä elämässämme jo 30 vuotta, Riitta kuvaa yhteisen kielen syntymistä.

Kosketukseen pohjautuvaa viestintää: Valonkatkaisin löytyy seinältä oikealta.

Riitta Lahtisen sokea sisäkorvaimplanteilla kuuleva mies Russ Palmer tutkii vaimonsa kasvoja ja miettii, miten ikääntyminen näkyy kehossa.

– Muistelemme usein ensitapaamistamme 1990-luvun alussa. Russ kertoo, miltä tuolloin näytin, samoin minä kerron, miltä hän näytti. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin totesin: “Oi, miten tyylikkäästi olet harmaantunut ohimoilta!” Kun kerroin, että minunkin hiukseni ovat harmaantuneet jo kauttaaltaan, se oli yllätys sokeutuneelle miehelleni. Tämä johti mielenkiintoiseen keskusteluun ja tutkimukseen, miten toisen ja omat ikääntymisen muutokset voi havaita tuntoaistilla, Riitta jatkaa.

Tarve tietää lisää muistisairaista johti vanhustyön erikoisammattitutkinnon opintoihin Careeriaan

Kuulo- ja näkövammaisten lisäksi kosketusviestit toimivat myös monella muulla asiakasryhmällä. Riitta onkin saanut viime vuosina yhteydenottoja liittyen useaan eri asiakasryhmään: autistit, kehitysvammaiset, sairaalan tehohoitopotilaat, saattohoidon asiakkaat ja muistisairaat.
– Olen aloittanut Muistiliiton kanssa pilottiprojektin, kuinka muistisairaiden kanssa voisi toimia ennakoivasti antamalla puheen tueksi kosketusviestejä. Olen opettanut näitä viestejä omaisille ja muistisairaille. Käytössä on satoja kosketusviestejä, joista valitsin muistisairaiden arkeen sopivimmat, Riitta kuvaa.
– Tässä yhteydessä koin, että tarvitsen lisää tietoa muistisairauksista. Eteeni osui sopivasti Careerian koulutusmainos vanhustyön erikoisammattitutkinnosta, josta uskoin saavani sopivan teoriataustan yhteistyölleni Muistiliiton asiakkaiden ja omaisten kanssa. Careerian koulutustoteutus ja verkko-opinnot ovat vastanneet odotuksiani hyvin ja olen saanut ohjaajaltani Jaana Ågrenilta hyvää palautetta. Olen myös päässyt opiskeluryhmässäni jakamaan omaa tietouttani kosketusvuorovaikutuksesta. Se on menetelmä, josta mielestäni pitäisi puhua enemmän. Pystyn nyt yhdistämään aiempaa kokemustani meneillään olevan koulutuksen teoriaan ja tarjoamaan osaamistani kosketusnäkökulmasta, Riitta jatkaa.

Motivaatio uuden oppimiseen oli vahva tekijä siihen, että Riitta lähti pitkän akateemisen uran jatkoksi taas koulun penkille.
– Lähden aina siitä, että jos tarvitsen tietoa, valitsen tavan saada tuo sisältö nopeasti päästäkseni eteenpäin. Nyt kaipasin osaamista nimenomaan liittyen muistisairaisiin ja ikääntymiseen. Careerian opinnot ovat olleet tehokkaita ja asenne oikea. Minulla on ohjaaja, joka on kiinnostunut juuri minun näkökulmastani ja tarjonnut materiaalia ja tietoa taustaani, kokemukseeni ja vahvuuksiini sopivalla tavalla. Lisäksi on voinut vaihtaa ajatuksia opiskelutovereiden kanssa. Nyt voin sanoa, että olen erikoistunut muistisairauksiin ja ikääntymiseen. Se on hieno lisäarvo tutkijataustaani ja aiempaan koulutukseeni, Riitta kiittelee opintoja Careeriassa ja ohjaajaansa Jaana Ågrenia.
– Minusta oli myös hienoa, että ohjaajani Jaana tuli omasta kiinnostuksestaan mukaan kuuntelemaan näyttöäni, jossa pidin Teams-luennon kansainväliselle ammattihenkilöstölle ja kuulonäkövammaisten asiakasryhmälle ikääntymisestä ja aistivammoista, Riitta jatkaa.

Työ vanhusten parissa tarjoa monia mahdollisuuksia

Riitta kertoo oivaltaneensa vanhustyön opintojensa aikana monia tilanteita, joissa kosketusvuorovaikutus hyödyttäisi asiakkaita.
– Viimeisimpänä aisteistamme toimii kosketus. Tämä on hyvä huomioida ja hyödyntää myös palliatiivisessa hoidossa ja ottaa mukaan ikäkaariajattelu. Tähän olen itse Careerian koulutuksen aikana vahvasti havahtunut, Riitta kertoo.

Vanhustyön erikoisammattitutkinto sopii Riitan mukaan hyvin monelle ammattiryhmälle.
– Esimerkiksi musiikkiterapeuteille koulutus voisi antaa hyvin tietoa, kuinka kohdata muistisairaita ja saattohoitovaiheessa olevia. Mieleen tulee myös kuvataideterapeutit tai toimintaterapeutit ja aististimulaation käyttäminen sekä hoito- ja sosiaalialan työntekijät. Tämä voisi olla hyvä syventävä opintojakso erikoistumisessa ikääntyneisiin, Riitta pohtii.
– Ja opiskelu onnistuu oman perustyön ohella opintojen joustavuuden ansiosta. Luennot tallennetaan ja tehtäviä voi tehdä suoraan hyödyttämään omaa työtä käytännössä, omia asiakkaita, hän jatkaa.

Alana Riitta näkee vanhustyön täynnä mahdollisuuksia.
– Digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen vie myös vanhustyötä eteenpäin, kun ikääntyneet otetaan mukaan tähän kaikkeen. Nyt olemme murrosvaiheessa. Meillä on paljon ikääntyneitä, jotka eivät ole paljonkaan tekemisissä teknologian kanssa. Käytössä on kuitenkin jo paljon etäyhteydellä tapahtuvaa hoitoa ja lääkitysten teknisiä muistutuksia. Uusi sukupolvi, joka on tätä kaikkea jo arjessa käyttänyt, muuttaa tilannetta entisestään. On tärkeää pitää kaikki mukana hyvässä elämässä. Teknisten ja digitaalisten ratkaisujen kehittäjien olisi myös hyvä olla lähellä kohderyhmää uusia ratkaisuja luotaessa, Riitta summaa.

Terveiset Careerialle

Riitta kertoo tunteneensa koulutuksen aikana positiivista yllättyneisyyttä.
– Akateemisen taustani perusteella mietin ennen koulutusta, mitä se voi tarjota minulle vai tiedänkö jo näistä asioista. Olin positiivisesti yllättynyt, että en tiennyt. Tieto on pakattu hyvään muotoon ja koulutus mahdollistaa vuorovaikutuksen ja kysymykset joko opetustilanteessa tai jälkikäteen. Olen saanut Jaanalta hyvää ohjausta ja aina hyvin vastauksia kysymyksiini ja vastakaikua pohdintoihini, Riitta kiittelee.

Myös Riitta saa ohjaajaltaan Careerian hyvinvoinnin ja kasvatuksen opettaja Jaana Ågrenilta kiitosta.
– Riitta on koulutuksen aikana kehittänyt ja alustavasti testannutkin uutta kosketusviestinnän menetelmää muistisairaiden ja heidän omaistensa sekä henkilökunnan kanssa. Palaute on ollut erittäin positiivista ja mielenkiintoa herättävää, Jaana Ågren kertoo ylpeänä opiskelijastaan.

Lisätietoa:
Vanhustyön erikoisammattitutkinto, muistihoitaja: https://careeria.fi/koulutus/vanhustyon-erikoisammattitutkinto-muistihoitaja/
Russ Palmer ja Riitta Lahtinen: https://www.russpalmer.com/