Kansanedustaja Noora Koponen kävi kertomassa Careerian lähihoitajaopiskelijoille eduskunnan nepsy-verkostosta

Careerian lähihoitajaopiskelijat saivat 11.10.2022 kansanedustaja Noora Koposelta tiiviin ja omakohtaisen katsauksen neurokirjon ihmisten (henkilöt, joilla on autismikirjon tai ADHD:n piirteitä) haasteista ja eduskunnan nepsy-verkostosta. Neurokirjon ihmisten oikeuksien edistäminen on Noora Koposelle merkittävä syy siihen, että hän päätyi politiikkaan. Yksi hänen tavoitteistaan on lisätä tietoisuutta neurokirjoisten henkilöiden oikeuksista ja tuen tarpeista. Eduskuntaan perustettiin huhtikuussa 2022 nepsy-verkosto juuri Noora Koposen aloitteesta. Careerian lähihoitajaopiskelijat kuuntelivat hänen omakohtaista esitystään mielenkiinnolla.

Eduskunnan nepsy-verkosto mahdollistaa asioiden käsittelemisen laaja-alaisesti

Noora Koponen istuu eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi hän on ollut mukana sivistysvaliokunnassa. Neurokirjon asiat kuuluvat näihin kaikkiin, vaikka ne usein niputetaankin vain niistä jonkin alle. Eduskunnan nepsy-verkosto perustettiin huhtikuussa 2022 juuri siksi, että vaikuttamistyötä voidaan tehdä laaja-alaisena verkostotyönä. Vaikka eduskunta vaihtuu neljän vuoden välein, verkostot ja työryhmät pysyvät ja asioiden eteenpäin viemistä voidaan jatkaa. Nepsy-verkostossa on 17 kansanedustajaa ja määrä on kasvussa. Mukana on kansanedustajien lisäksi myös eduskunnan työntekijöitä sekä asiantuntijajäseniä eri järjestöistä ja sidosryhmistä. Verkoston kokonaismäärä on jo n. 50 henkeä. Autismiliitto toimii sen sihteerinä.
– On tärkeää, että neurokirjon henkilöiden itsensä ääni kuuluu toiminnassa. Jokaiseen tilaisuuteen kutsutaankin aina paikalle myös neurokirjon henkilö. Verkosto jalkautuu mielellään ja parantaa sitä kautta tietoisuutta asiasta ja ottaa vastaan toiveita ja tietoa huolta aiheuttavista asioista edelleen päätöksentekoon vietäväksi. Parhaillaan ajankohtainen asia on soteuudistus ja hyvinvointialueet. Keskustelua on käyty tiiviisti siitä, että neurokirjon henkilöiden tuki ja apu säilyy tässä uudistuksessa, Noora Koponen kertoo Eduskunnan nepsy-verkostosta.

Ihminen ei ole sairas, vaikka hänellä on neurokirjon piirre tai autismin kirjo

Olemme kaikki erilaisia. Noora Koposen mukaan ihmisistä on neurokirjolla joka kymmenes. Tämä ei automaattisesti vaikuta kaikkien arkeen, mutta osalle se aiheuttaa haasteita ja tuen tarvetta esimerkiksi liittyen sosiaalisiin tilanteisiin tai aistikuormitukseen.

Careerian vierailulla kuultiin tärkeistä asioista Noora Koposen omakohtaisten kokemusten kautta neurokirjoisen lapsen äitinä. Hän itse aktivoitui, kun erityislasten ja -perheiden tukea uhkasi leikkaukset. Mielipidekirjoitus ja kansalaisadressi saivat suurta huomiota ja leikkaukset jäivät tekemättä.
– Neurokirjoon liittyvät esteet pitää tehdä näkyväksi, että ne voidaan poistaa. Ongelma ei ole neurokirjolla oleva lapsi tai nuori, vaan ympäristö, jota pitää muuttaa. Haastava käyttäytyminen tarkoittaa yleensä ahdistavaa oloa tai hätää, jossa kirjon henkilö puolustautuu. Silloin pitää miettiä, mikä henkilöä kuormittaa ja muokata ympäristö niin, että tilanne helpottuu. Inkluusion voisi kääntää toisinkin päin niin, että muut integroituvat neurokirjon ihmisen ympäristöön. Pitääkö jokaisen katsoa puhuttaessa silmiin tai istua koulussa paikallaan, jos se on vaikeaa. Voisiko tehtäviä tehdä vaikka käytävällä, jos se helpottaa, Noora Koponen herättelee yleisöä.

Vierailu tuki hyvin Careerian lähihoitajaopiskelijoiden syksyn opintoja

Noora Koposen puheenvuoro oli hyvä lisä Careerian lähihoitajaopiskelijoiden syksyn opintoihin.
– Meillä on opetuksessa lasten ja nuorten osaamisalalla käsitelty tänä syksynä juuri paljon neurokirjon asioita, autismikirjoa, ADHD:tä, Touretten oireyhtymää sekä oppimisvaikeuksia. Lähihoitajan on ylipäätään tarpeellista huomioida neurokirjon asiat kaikissa asiakasryhmissä, summaa Careerian sosiaali- ja terveysalan opettaja Tuulia Berschewsky.

Mielenkiinnolla seuratun puheenvuoron päätteeksi heräsikin keskustelua neurokirjon ymmärryksen soveltamisesta myös ikäihmisten parissa työskentelyyn. Osa kuulijakunnan lähihoitajaopiskelijoista oli juuri suuntaamassa työelämässä oppimisen jaksolle ikäihmisten pariin.