Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeelle kiitosta aina itseltään presidentti Tarja Haloselta

Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen seminaarissa 22.5.2023 Vantaalla kuultiin kokemuksia ja kiitosta loistavasta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta hankkeesta, joka syksystä 2023 jatkaa toimintaansa Vantaan kaupungin Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman rahoituksella. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Vantaan osaamiskeskus, Careeria sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke ja sen tulokset ovat olleet voittokulku ensiaskelista lähtien. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro myös presidentti Tarja Haloselta, joka kiitti hanketta esimerkkinä tasa-arvoa arjen tasolla edistävästä toiminnasta.

Kaikki alkoi Äidit mukaan kouluun -hankkeesta

Careerian asiantuntija Minna Perokorpi-Sulin on ollut mukana toiminnassa idean äitinä alusta alkaen vuodesta 2017. Hän esitteli seminaarissa yhdessä projektiasiantuntija Matleena Anttilan kanssa hankkeen taustoja.

Ensimmäisenä oli ESR-rahoitteinen vahvasti innovatiivinen ja kotouttamista tukeva Äidit mukana -hanke, joka laajeni Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeeseen. Näissä hankkeissa oli mukana yhteensä kuusi koulua. Nyt toiminta on laajentunut Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeeksi, jonka rahoittaja on toukokuuhun 2023 asti Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja siitä eteenpäin Vantaan kaupungin Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma. Kaiken kaikkiaan hankkeen kautta on kulkenut jo n. 500 äitiä.

Hankkeen perustoimintamalli on pysynyt koko matkan ajan samana: vanhemmat opiskelevat perusopetuksen luokissa osan aikaa yhdessä lasten kanssa ja osan aikaa lapsista erillään kotokoulutuksen perinteisiä sisältöjä ja suomen kieltä (S2). Lisäksi Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen myötä mukana on työelämäjakso, jolloin moni löytää itselleen koulutus- ja urapolun.

Mukana olevien vanhempien taustat kielitaidon osalta ovat hyvin erilaisia. Kohderyhmänä ovat työvoiman ulkopuolella olevat (vanhempainvapaalla olevat ja lasta kotona hoitavat vanhemmat) sekä pitkään Suomessa olleet työttömät työnhakijat. Hankkeen tavoitteita on mm.:

kielen vahvistaminen, mikä on hyvin merkittävä asia jatkopolun osalta
tuki polun löytämisessä koulutukseen ja työelämään
kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen
vanhempien saaminen mukaan osaksi yhteiskuntaa, osallisuuden lisääminen

Kuva sanapilvestä kysymykseen mikä sana kuvaa Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanketta. Keskellä isoilla sanat innovatiivinen, yhteisöllinen, edistyksellinen.

Vahvasti käytäntöön juurrutettu tuloksellinen hanke

Hankkeen hyvistä tuloksista on voitu lukea mediasta, työministeri on vieraillut Vantaalla koulussa tutustumassa hankkeen tuloksiin käytännössä, hankkeesta on tehty useita tutkimuksia, hyviä käytänteitä on viety Suomen rajojen ulkopuolelle asti, hankkeen edustajia on kutsuttu Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle – listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeella on merkittäviä tulokulmia maahanmuuttajien kotoutumiseen, kielitaitoon ja osallisuuden lisäämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä hankkeeseen osallistuu n. 60–90 vanhempaa. Opiskelemalla yhdessä lasten kanssa vanhemmat voivat oppia suomalaista koulukulttuuria sisältä käsin ja tukea lapsiaan entistä paremmin. Vanhempien läsnäolo luokassa tuo opettajille kaivattuja lisäkäsiä ja yhteistyö koulun ja vanhempien välillä helpottuu, kun tullaan tutuiksi. Moni vanhempi on saanut toiminnasta sysäyksen omalle koulutus- ja urapolulle. Lisäksi kotona olevat lapset voivat tulla kouluun mukaan. Lapsiparkkitoiminta mahdollistaa lastenhoidon äitien ollessa perusopetusluokissa. Mukana on sekä nuoria äitejä että isoäitejä, juuri Suomeen tulleita tai jo pitkään maassa olleita.

Hankkeen innovaatio tukee elinikäistä oppimista, yhteisöllistä hyvinvointia, kielitietoista oppimista ja viestintää sekä sosiaalisesti kestävää kehitystä. Vantaalla tehdään hankkeen puitteissa asioita yhdessä yli rajojen. Mukana ovat Jokiniemen, Kaivokselan, Lehtikuusen, Mikkolan, Rajakylän ja Veromäen koulut. Toiminnalla on saatu aikaan erinomaisia tuloksia suomen kielen oppimisessa, aikuisten perusopetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa, TUVA-koulutuksessa, ammatillisissa opinnoissa, oppisopimuskoulutuksessa ja työllistymisessä. Careeria oppilaitoksena sai kiitosta roolistaan varsinaisena promoottorina hankkeessa. Malli on laajentunut myös varhaiskasvatuksen puolelle esiopetusryhmiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Laura Ruuskanen avasi omassa puheenvuorossaan vuoden 2025 alussa tehtävää kotoutumislain kokonaisuudistusta, jossa kotoutumisen edistämisen kokonaisvastuu tulee olemaan kunnilla tavoitteena vahvistaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken ja erityishuomiossa naisten kotoutumisessa. Laura Ruuskanen on seurannut Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanketta ja sen edeltäjiä pitkään ja kiitti toiminnan juurruttamisessa onnistumisesta Vantaalla. Hänen mukaansa mallissa on tehty harvinaista kehittämistyötä keksimällä uusi idea, jossa yhdistyy kotoutumisen monet tavoitteet ja toiminta nivoutuu pysyviin rakenteisiin.

Vantaan kaupungin eri toimialojen kommenttipuheenvuoroissa jatkuivat kiitoksen sanat hankkeelle:

Toisen asteen koulutuksen johtaja Ari Ranki kiitti yhteisöllisyyden korostumista hankkeessa. Siinä kuljetaan rinnalla ja tehdään asioita yhdessä.

Kasvupalvelujohtaja Susanna Taipale-Vuorinen korosti hankkeessa toteutuvien työelämään johtavien polkujen merkitystä ja sitä, että kaikki tarvitaan mukaan rakentamaan yhteiskuntaa. Lopuksi hän kiitti hankkeessa tehtyä loistavaa työtä.

Monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola antoi kiitosta sille, että toiminnan juurruttaminen arkeen tulee hankkeessa hienosti esiin. Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään on malli, joka on mennyt eteenpäin maine edellä. Toiminta laajenee Vantaan lisäksi myös Helsinkiin ja Espooseen. Lisäksi hanke on herättänyt kiinnostusta ja sitä on käyty esittelemässä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Video: https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/vanhemmat-paasevat-vantaalla-mukaan-peruskouluun-tasta-kyse

Paneelikeskustelu hyvistä kokemuksista

Kuusi naista istuu rivissä lavalla paneelikeskustelussa. Yhdellä on kädessään mikrofoni ja kahdella on päässään huivi. — Panelistit lavalla.

Hankkeessa mukana olleet henkilöt jakoivat paneelikeskustelussa hyviä kokemuksia Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeesta. Keskustelemassa olivat Mikkolan koulun rehtori Kaija Karppinen, Saturnuksen päiväkodin johtaja Pirkko Karkamo, S2-valmentaja Milla Puonti, sekä hankkeeseen osallistuneet vanhemmat Natalia Zhuchzenko, Suleeqa Yusuf Jama ja Hava Albakova.

Hankkeen työntekijöiden osalta tuotiin esille, että toiminta on ihmisläheistä työtä, jossa saa olla mukana sekä iloissa että suruissa, suunnittelemassa yhdessä jatkon koulutus ja urapolkuja. Tämä koetaan kunniatehtävänä. On palkitsevaa nähdä, että ryhmissä syntyy ystävyyssuhteita ja vanhemmat rohkaistuvat kommunikoimaan suomen kielellä.

Mukana olleet vanhemmat kokivat oppineensa paljon. Lisäksi he pitivät hyvänä asiana, että oppivat Wilman käyttöä ja auttamaan omia lapsiaan läksyissä. Parasta oli uusien asioiden oppiminen ja aina erilaiset päivät. Natalia Zhuchzenkon polku on johtanut VALMA-koulutuksen (nykyään TUVA) kautta opintoihin Careeriaan, josta hän on valmistunut koulunkäynnin ohjaajaksi ja hakee nyt töitä. Suleeqa Yusuf Jama ja Hava Albakova tähtäävät koulunkäynnin avustajiksi. Heillä on kummallakin nyt harjoittelupaikka ja tavoitteena suomen kielen lisäopinnot ja ammatillinen koulutus. Haba Albakova toimi aikanaan lähtömaassaan lastenlääkärinä. Hän opiskelee nyt ahkerasti suomen kieltä päästäkseen kielikokeesta läpi ja saadakseen jonain päivänä rinnastettua todistuksensa täällä edetäkseen edelleen lääkärin ammattiinsa.

Presidentti Tarja Halonen: tasa-arvoa arjen tasolla edistävää toimintaa

Presidentti Tarja Halonen puhumassa Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -seminaarissa. — Presidentti Tarja Halonen.

Presidentti Tarja Halonen korosti puheenvuorossaan, että hanke on hyvä esimerkki tasa-arvoa arjen tasolla edistävästä toiminnasta. Vaikka Suomi onkin tasa-arvon mallimaa, on hänen mukaansa tasa-arvotyön oltava jatkuva prosessi, jota täytyy ylläpitää muuttuvan maailman haasteissa. Lisäksi presidentti Tarja Halonen korosti elinikäistä oppimista Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteena. Tämän elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat juuri hankkeessakin korostettavat perustaidot yhteiskunnassa ja työelämässä toimimisessa, osaamisen päivittämisessä, viestintätaidoissa omalla ja vieraalla kielellä, digitaidot sekä matemaattinen ja luonnontieteellinen perusosaaminen.

Presidentti Tarja Halonen korosti sosiaalisten suhteiden ja verkostojen turvaa arjessa. Siksi kodin ulkopuoliset kohtaamiset ovat tärkeitä. Nämä asiat toteutuvat hankkeen myötä ja suomalainen koulujärjestelmä tulee vanhemmille tutuksi. Kielen oppiminen on tärkeää, jotta yhä useamman Suomeen muuttaneen jo olemassa oleva osaaminen pääsee oikeuksiinsa yhteiskunnassamme. Hanke on erinomainen esimerkki myös muille kunnille. Presidentti Tarja Halonen korosti koulutuksen ja sen myötä työllistymisen lisäävän sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tuovan yhteiskuntaan vakautta. Lopuksi hän rohkaisi vielä kaikkia: ”Äitien paikka on kaikkialla yhteiskunnassa. Äidit voivat olla pääministereitä ja presidenttejä. Olkaa avoimia uuden oppimisella. Katsokaa peiliin ja kehukaa itseänne, että olette olleet mukana muuttamassa maailmaa paremmaksi.”