Positiivinen pedagogiikka tukee työelämätaitoja ja integraatiota

Miltä jos uskaltaisit uskoa omiin unelmiisi ja tehdä niiden eteen sinnikkäästi ja rohkeasti töitä? Entä mitä hyvää siitä mahtaisi syntyä, jos tuntisit omat vahvuutesi ja osaisit tarkoituksenmukaisesti käyttää niitä? Mitä jos sinun olisi helpompi osata elää itsesi ja muiden kanssa rakentavassa ja sopusointuisessa yhteistyössä? Miltä tuntuisi saada itse ja osata kannustaa ja rohkaista muita ihmisiä ympärilläsi saaden heidät kukoistamaan kanssasi? Ja vieläpä osaisit olla aidosti tukena muille heidän erilaisissa elämänvaiheissaan ja antaa viisaita neuvoja pyydettäessä. Viimeistään tässä vaiheessa osalla lukijoista alkaa otsasuonta kiristämään ja paineita pakkautumaan. Taas tätä positiivisuus-pölinää ja pöhötystä.

Toden totta viime vuosikymmenen aikana tutkimusta ja puhetta positiivisesta psykologiasta, positiivisesta pedagogiikasta ja vahvuuksista on tullut runsaasti esille. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmassa vahvuuskasvatus on ollut yksi keskeinen tavoite jo vuodesta 2014 eteenpäin. Myös aikuiset hyötyvät laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opetuksesta. Nämä taidot ovat monipuolinen kokonaisuus taitoja, joita tarvitaan elämän varrella, opiskelussa, työssä, ihmissuhteissa ja oman itsen kanssa. Näissä taidoissa on eritysesti kyse elämäntaidoista, jotka auttavat elämään onnellista, merkityksellistä ja hyvää elämää niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella tasolla. Nämä taidot auttavat selviytymään elämän karikoissa ja haasteissa. (ks. Avola & Pentikäinen 2022)

Vuonna 2020 kotoutumiskoulutuksessa aloitti noin 13 500 maahanmuuttajaa. (ELY raportti 78/2022). Useille maahanmuuttajille tämä on ensimmäinen koulutus Suomessa, lisäksi se saattaa olla myös ensimmäinen pidempiaikainen ja intensiivinen kontakti suomalaisiin ihmisiin. Kotoutumiskoulutuksen opettajilla ja muulla opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on usein suuri merkitys opiskelijoiden arjessa ja heiltä vaaditaan laajaa osaamista ja kykyä työskennellä hyvin monenlaisten opiskelijoiden kanssa. (ks. ELY 78/2022)

Osittain uusia haasteita kaikkien hyvinvoinnille on noussut maailmanlaajuisten ongelmien lisääntymisen myötä 2020-luvulla, ja on selvää, että ongelmia on ratkottava eikä laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opetus tarkoita tosiseikkojen kieltämistä. Päinvastoin tarvitaan entistä enemmän kykyä katsoa kohti toimivuutta, ratkaisuja ja erilaisia osaamisen muotoja, jotta löydämme parhaat keinot selvitä niin yhteisöjen hyvinvoinnin kuin ekologisten systeemien horjumisesta. (ks. Uusitalo 2024)

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon ja muiden yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä sekä tukea opiskelijan työllistymistä tai siirtymistä jatkokoulutukseen. Koulutuksella luodaan myös laajemmin edellytyksiä opiskelijoiden hyvinvoinnille ja yhdenvertaiselle asemalle yhteiskunnassa sekä lisätään heidän osallisuuttaan. (OPH).

Vahvuudet toimivat oppimista tukevana resurssina (Kumpulainen ym.2014). Vahvuuksien tuntemista ja tunnistamista pitää harjoitella tietoisesti, jotta niiden hyödyntäminen on mahdollista. Oppiminen, ratkaisukeskeisyys ja akateemiset taidot tarvitsevat avukseen vahvuuksia samoin ongelmanratkaisu ja tavoitteiden saavuttaminen. (Avola & Pentikäinen 2022). Erityisesti ”sydämen vahvuuksien”, kuten rakkauden, ystävällisyyden ja myötätunnon osoittaminen ovat yhteydessä selviytymiseen. (Ks. Uusitalo, Lipponen 2024). Opettajalla on merkittävä rooli ajatusten, tunteiden ja toiminnan johtamisessa, sillä ihmiset eivät useinkaan ole tietoisia omista uskomuksistaan tilanteissa. Opettaja voi auttaa tietoisesti oppijaa tarkastelemaan omia tulkintoja, aiempia ajatuksia ja laajentamaan oppijan näkemyksiä sekä mentalisaatiokykyä. Pystyvyysuskon (Bandura 1977) vahvistaminen on oleellista koska se vaikuttaa ihmisen päätöksentekoon, mitä hän tavoittelee, hänen motivaatioonsa ja siihen kuinka sinnikkäästi hän jaksaa ylläpitää haluamaansa toimintaa ja välttämään lamaannuttavia ajatuksia. Pystyvyysusko korreloi myös resilienssin kanssa. Tällä tarkoitetaan myönteistä sopeutumista valitseviin olosuhteisiin ja toimijuuden säilyttämistä vaikeuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta. (ks Ruutu 2020).

Kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyteen liittyy läheisesti koulutus- ja työelämätietous. Tavoitteena on antaa opiskelijalle paitsi yleistä tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, myös tietoa omasta osaamisesta suhteessa työelämän pätevyys- ja osaamisvaatimuksiin. Kototutumiskoulutuksessa on keskeistä tunnistaa osaaminen, joka auttaa opiskelijaa työllistymisessä, pätevöitymisessä tai jatko-opintoihin hakeutumisessa. Tätä tietoa hyödyntämällä hän voi lisätä ja täydentää omaa osaamistaan niin, että se parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan ja pätevyyksiään suhteessa vallitsevaan työmarkkinatilanteeseen. (ks. ELY 78/2022)

Oppijan aidolla kuulluksi tulemisella tuetaan psykologista turvallisuutta. Turvallinen ilmapiiri heijastuu oppimishalukkuuteen, sitoutumiseen, riskien ottamiskykyyn, uusien oivallusten syntyyn ja innovointiin ja mm. oppimisvireyteen. Uhkaavaksi koetussa tilanteessa osaaminen ei pääse esille, koska suurin osa psyykkisestä energiasta kuluu oman tilanteen turvaamiseen uhkamoodista käsin.

Positiiviset ja turvalliseksi koetut tilanteet laajentavat ajattelun ja toiminnan mahdollisuuksia.

Aino Ezeonodo
Työelämäopettaja / Maahanmuuttajakoulutuksen palvelut
CareeriaPlus

Kirjoittaja on työelämäopettaja CareeriaPlussassa ja Hoitotyön Lehtori Tallinn Health Care Collegessa. Hän on Positiivisen psykologian valmentaja. Hän on kiinnostunut erityisesti maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä ja edistämään heidän työelämään sijoittumista.

Lähteet:

Verkkosivusto: KOTOUTUMISKOULUTUS OPETUSHALLITUS https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotoutumiskoulutus
Luettu 30.10.2024

Verkkodokumentti: Kotoutumiskoulutuksen laadukkaan toteutuksen elementtejä. Raportteja 78/2022. Uudenmaan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ISBN 2242-2854 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Raportteja%2078%202022.pdf
Luettu 30.10.2024

Avola, P. & Pentikäinen, V, 2022 : KUKOISTAVA KASVATUS Positiivisen psykologian ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing Oy. ISBN 978-952-7378-08-3

Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change. Psychological Review, 84(2), 191–215. https://doi.org/10.1037/0033-295X.84.2.191

Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J., & Lipponen, L. (2014). Positiivisen pedagogiikan jäljillä. teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (Toim.), Positiivisen psykologian voima (S 224-242). PS-kustannus.

Uuusitalo, L. (toim), 2023: Positiivisen psykologian voima. PS kustannus. ISBN 978-952-370-329-2

Uusitalo L (2023): Hyveet ja luonteenvahvuudet: Teoksessa: Uuusitalo, L. (toim), 2023: Positiivisen psykologian voima. PS kustannus. ISBN 978-952-370-329-2

Lipponen R (2023): Resilienssi onnellisuuden ytimessä. Teoksessa Uuusitalo, L. (toim), 2023: Positiivisen psykologian voima. PS kustannus. ISBN 978-952-370-329-2

Ruutu, S. 2020: COACHIN työkalupakki. Alma Talent. ISBN 978-952-14-4165-3