Kotoutumiskoulutuksen sähköinen päättötesti

Digitalisaatio on viimein hiipimässä myös Suomessa testauksen konservatiiviseen maailmaan. Opetushallitus on tuottanut kotoutumiskoulutuksiin sähköisen päättötestin, joka on otettu käyttöön myös CareeriaPlussan päättyvissä kotoutumiskoulutuksissa. Kirjoitan tässä blogitekstissä uudesta sähköisestä lopputestistä ja kokemuksista sen käyttöönotossa.

Digitaalinen lopputesti tulee – olemmeko valmiita?

Olen työskennellyt suomen kielen opetuksen ja testauksen parissa yli 20 vuoden ajan. Sinä aikana opetus ja opiskelu ovat muuttuneet paljon erilaisten digitaalisten sovellusten, alustojen ja apuvälineiden ansiosta. Muutos ei ole aina lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna ollut oppimisen tasoa nostavaa, mutta usein ajan kanssa on opittu käyttämään uusia mahdollisuuksia oppimista tukevalla tavalla.

Kielitaidon testaus tehdään Suomessa edelleen suurelta osin perinteisillä kynä ja paperi -testeillä. Sähköisistä testeistä on puhuttu jo pitkään, mutta virallisempiin tarkoituksiin sellaiset ovat tulossa vasta nyt. Suurissa kielissä (esim. englanti ja ranska) sähköisiä testejä on ollut käytössä jo vuosia.

Työskentelin itse Yleisissä kielitutkinnoissa (Yki) Jyväskylän yliopistossa vuosina 2016–2020. Yki-testi on tämän vuoden kesäkuun jälkeen ainoa virallinen kielitesti Suomessa, kun valtionhallinnon kielitutkinto poistuu käytöstä. Työskennellessäni Yki-testissä alettiin kehittää digitaalista testiä, ja olin myös itse mukana testialustan ja -tehtävien kehittämisessä ja testaamisessa. Testiä kehitettiin vuosien ajan, ja pääsimme osin jopa kokeilemaan sitä varsinaisessa testitarkoituksessa. Monien vaiheiden jälkeen OPH päätti kuitenkin luopua tästä alustasta, ja myöhemmin Yki-testiä alettiin kehittää Moodle-pohjalle. Ensi syksynä on tarkoitus ottaa sähköinen Yki-testi käyttöön paperisen rinnalle. Toivottavasti tällä kerralla kokemukset ovat parempia!

Kotoutumiskoulutuksen valtakunnallinen päättötestaus

Vuonna 2025 alkaneissa kotoutumiskoulutuksissa otettiin käyttöön kotoutumiskoulutuksen valtakunnallinen päättötesti, joka tehdään tietokoneella. Testi on kehitetty Moodle-pohjalle. CareeriaPlus järjesti ensimmäisen päättötestin tammikuussa 2026.

Sähköisessä päättötestissä testataan kaikki kielitaidon osa-alueet (puhuminen, kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen ja luetun ymmärtäminen). Kun kaikki osa-alueet suoritetaan peräkkäin samana päivänä, testipäivästä tulee pitkä ja raskas. Itse testeihin menee jo yli neljä tuntia. Kun sen päälle lisätään yleinen järjestäytyminen, kirjautumisongelmat, kysymykset ja tauot, päivän kesto on yli kuusi tuntia. Se on todella pitkä aika keskittyä kielitestin tekemiseen. Teknisesti testin voisi jakaa useammalle päivälle, mutta silloin taas järjestelyihin menisi paljon työaikaa, joten päädyimme järjestämään testit yhtenä päivänä. Se on myös hyvä kokemus esimerkiksi Yki-testiä varten, koska siinäkin testit suoritetaan samana päivänä.

Kokemuksia testin järjestämisestä ja suorittamisesta

Testin suorittaminen sujui lopulta ihan hyvin. Käytännön haasteita oli kirjautumisessa ja Moodlen epäloogisuuksissa, mutta kaikki opiskelijat saivat testin suoritettua. Opiskelijat pitivät testiä aika vaikeana ja raskaana. Opettajan näkökulmasta testin järjestämisessä on myös aika paljon työtä. Kaikki Moodlea käyttäneet tietävät, että mikään siellä ei tapahdu vain nappia painamalla. Testien aikatauluttaminen ja suojaaminen sekä kutsujen lähettäminen opiskelijoille vaatii paljon tarkkuutta vaativaa työtä.

Puhuminen oli osalle vaikeaa, koska piti puhua tietokoneelle luokassa, jossa oli 20 muutakin opiskelijaa. Myös Yki-testissä puhuminen tehdään aina tietokoneella, mutta siinä kaikki puhuvat samaan aikaan, mikä antaa turvaa, kun oma ääni kuuluu kaikille. Päättötestissä opiskelijat aloittavat tallennuksen, kun ovat valmiita, joten kaikki puhuvat eri aikaan. Monelle se voi olla kiusallista. Arvioijan näkökulmasta sähköinen puhetesti antaa lisätietoa kielitaidon tasosta. Perinteisessä lopputestissä arviointi perustuu parikeskusteluun ja -haastatteluun, mikä voi antaa aika kapean kuvan kielellisestä osaamisesta.

Kirjoittamisen testissä vaikuttaa paljon, miten tottunut on kirjoittamaan tietokoneella. Kirjoitusnopeus vaihtelee paljon enemmän koneella kuin kynällä ja paperilla, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Tietokoneella kirjoittaminen on nykyisin vähentynyt monella, kun kaikki tehdään puhelimilla. Parasta tietysti olisi, että jokainen pystyisi testissä näyttämään osaamisensa itselleen tutuimmalla tavalla.

Opettajan näkökulmasta suurin ongelma sähköisessä päättötestissä on se, että se ei anna riittävän tarkkoja tasoarvioita kielitaidosta. Kotoutumiskoulutuksessa on käytössä Yleisestä eurooppalaisesta viitekehyksestä muokattu hienojakoisempi asteikko, jossa päätasot (A1, A2, B1, B2, C1, C2) on jaettu alatasoille (A1.1, A1.2, A1.3, A2.1…). Opettajan täytyy käyttää tätä tarkempaa arviointiasteikkoa loppuarvioinnissa, mutta sähköinen päättötesti tuottaa vain päätasojen arvioita. Ristiriita on erikoinen, koska sama taho arviointiasteikosta ja päättötestistä. Paperisesta testistä ei siis pystytä luopumaan, vaikka opiskelijoiden on suoritettava myös sähköinen testi.

Vaikutus arvioihin

Huhtikuuhun mennessä olemme järjestäneet sähköisen päättötestin kolmelle opiskelijaryhmälle. Toimin lopputestien arvioijana, ja tämän pienen otannan perusteella sanoisin, että sähköisestä testistä tulee heikompia tasoarvioita kuin perinteisestä. Kukaan ei suoriutunut paremmin sähköisessä testissä. Osalla testi tuotti saman tuloksen kuin paperitestikin, mutta monilla digitaalisen testin tulos oli selvästi heikompi. Samankaltaisia kokemuksia on saatu muuallakin, kun on siirrytty tietokonepohjaisiin testeihin. Käytännössä siis lopullinen arvio määräytyy jatkuvan arvioinnin ja perinteisen paperisen lopputestin perusteella.

Yhteenvetoa

Valitettavasti tämä uusi sähköinen lopputesti ei siis anna kovin paljon tukea arviointiin. Suurin hyöty on testikokemus opiskelijoille. Digitaaliset testit ovat tulevaisuutta, ja on hyvä, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan sellaista turvallisessa ympäristössä ilman suurempaa painetta onnistumisesta.

Jussi Visti
opettaja
Maahanmuuttajakoulutuksen palvelut
CareeriaPlus