Porvoon saaristo ja joet

Oletko seurannut keväällä lumien sulamista ja rinnettä alas valuvia luonnon puroja? Vesi on kirkasta. Mikä ihme muuttaa Porvoonjoen veden mutaiseksi? Nyt on käynnissä ACWA LIFE -hanke, jolla parannetaan jokiveden laatua. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta apu on pieni, jos ei kiinnitetä riittävästi huomiota suurimpiin päästölähteisiin ja jatkuvuuteen.

Porvoon saariston veden tila huolestuttaa siellä paljon liikkuvana. 70-luvun kuvissa Porvoon saariston vesi oli kirkasta ja siitä ajasta on menty tasaisesti huonompaan suuntaan. Noin kymmenen vuotta sitten Porvoon jokivesi muuttui normaalivirtauksen aikaan harmaasta ruskeanharmaaksi Lahden kaupungin päästöjen vähennettyä. Jokivesien sekoittuminen mereen saaristossa näkyy selkeästi värierona vesivirran edetessä varsinkin keväisin sulamisvesien aikaan.

Vanha ”kulttuurimaisema” on aikoinaan tarkoittanut vedenkulun rajoittamista jokiuomaan ja kosteikoiden muuttamista viljelyspelloksi. Kosteikko on luonnon oma puhdistuslaitos, joka siivilöi joesta ravinteet ja maa-aineksen. Onhan se harmittavaa maanviljelijälle, jos pelto muutetaan takaisin kosteikoksi. Voisi olla kuitenkin kiinnostava vaihtoehto olla maanviljelijän tehtävien lisäksi kosteikonhoitaja ja saada siitä kiinteää palkkaa viljelijän epäsäännöllisen tulon lisäksi.

Perinteinen peltojen kääntäminen syksyllä lisää talven ja kevään ravinnepäästöjä ja maa-ainesta jokeen hulevesien mukana. Hulevesiojat muuttuvat silloin avoviemäreiksi. Pitääkö pellot kääntää syksyisin? Uutta ajattelua ja tekniikkaa on olemassa. Ravinteet – miten ne saadaan paremmin sitoutumaan maahan, ettei aiheudu valumia vesistöihin rehevöittämään rantoja ja aiheuttamaan happikatoa syvänteisiin? Biohiili sitoo ravinteita suojavyöhykkeillä. Kalkkia on käytetty pelloilla sitomaan ravinteita. Meillä on paljon tietoa, miten korjata peltojen päästöjä. Tahtotila muutokseen tuntuu olevan isoin ongelma. Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki eivät sanoina viittaa vahvasti vesistöihin ja niiden suojelemiseen. Jos olemme aktiivisia vastuullisuusasioissa, meidän pitää kiinnittää huomiota kokonaisuuteen.

Meillä koulutoimijana on tiukat hiilijalanjälkimittarit ja tavoitteet. Pitäisikö maatiloilla olla vastaavat, jotka näkyvät myös myytävän tuotteen hinnassa tai hiilijalanjälkimerkintänä? Tämän tason päätökset tehdään meillä eduskunnassa lakeja säätämällä. Tähän tarvitaan ääniä asiaa ajaville kansanedustajille. Toivottavasti vesistöihin yleisesti tullaan kiinnittämään enemmän huomiota luontoarvojen palauttamisessa.

Jari Wetterstrand
suunnittelija
Laatu, kehittäminen ja vastuullisuus
Careeria

Linkkejä

Yle: Etelä-Suomen ”likaviemäri” Porvoonjoki pannaan kuntoon
Itäväylä: Porvoon edustan merialueen tila 2024
Luke: Luonnonkasvit ja biohiili hulevesien hallinnassa
Luke: Maanmuokkausmenetelmät
Vesi: Rehevöittävä kuormitus
Vesi.fi: Kartta ravinnekuormitus