Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opinnoissa, työpaikalla ja vapaa-ajalla 10.1.2024 Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti opinnoissa ja työyhteisössä ilman pelkoa, että voisi joutua syrjityksi. Kaikilla on oikeus elää ja olla ilman pelkoa joutumista epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Julkisen vallan on aktiivisesti omilla toimillaan turvattava, ja toisaalta oltava estämättä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat yhteiskunnassa mahdollisimman täysimääräisesti. Yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista toimenpiteistä on lainsäädännön kehittäminen. Meidän on varmistettava, että lainsäädäntö itsessään suojaa kaikkia ihmisiä syrjinnältä ja edistää tasa-arvoa. Lisäksi tarvitsemme kampanjoita, jotka lisäävät tietoisuutta tasa-arvon merkityksestä ja edistävät sen toteutumista. Opiskelijana Tasa-arvolaki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä ennaltaehkäisemään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä velvoite tulee ottaa huomioon oppilaitoksen toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa valmisteltaessa ja tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä. Koulutus on tärkeä osa tasa-arvon edistämistä. Meidän on varmistettava, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on samat mahdollisuudet koulutukseen riippumatta heidän sukupuolestaan tai etnisestä taustastaan. Lisäksi meidän on varmistettava, että koulutuksessa käsitellään tasa-arvoa ja syrjintää. Koulutuksen avulla voidaan lisätä tietoisuutta tasa-arvon merkityksestä ja edistää sen toteutumista yhteiskunnassa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan opintopolku on yksilöllinen ja joustava. Jokaista opiskelijaa tuetaan hänen oman ura- tai jatko-opintotavoitteensa saavuttamisessa.Opiskelija osallistetaan omia opintojaan koskevaan päätöksentekoon henkilökohtaistamiskeskustelussa, jossa yhdessä opiskelijan kanssa hänelle suunnitellaan tavoitteidensa mukainen opintopolku tarvittavine ohjaus- ja tukitoimineen. Tasa‐arvon edistämisessä Careeriassa ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten luomisesta viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskeluolot järjestetään kaikille sopiviksi. Vaikka opetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia eli opiskelijan sukupuoleen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys. Opetushallitus uudistaa ammatillisten tutkintojen nimiä ja ammattitaitovaatimuksissa käytettävää sanastoa sukupuolineutraaliin muotoon. Opetushallitus näkee tarpeen tehdä muutoksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohtien takia. Yksi muutettava ilmaus on esimies, joka korvataan tutkinnoissa sanalla esihenkilö. ”Koulutuksessa käytettävällä kielellä on merkitystä tasa-arvon edistämisessä. Tutkinnon perusteiden ilmaisutavoilla luodaan osaltaan tasa-arvoa tukevia rakenteita työelämässä,” kertoo opetusneuvos Taija Paasilinna. Kolmen ammatillisen tutkinnon nimi (mm. lähiesimiestutkinto) tulee muuttumaan 1.8.2024 alkaen sukupuolineutraaliin muotoon. Samalla tehdään samanlainen muutos myös tutkintojen perusteiden sisältöihin. Ruotsinkieliset vastineet ovat jo ennestään sukupuolineutraaleja. Työntekijänä Tasa-arvolaissa 6 c § todetaan, että työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä velvoite tulee ottaa huomioon tasa-arvosuunnitelmia valmisteltaessa ja tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä. Työelämän tasa-arvo on tärkeä osa tasa-arvon edistämistä. Meidän on varmistettava, että kaikilla on samat mahdollisuudet ja kohtelu sukupuolesta, etnisestä taustasta tai muista ominaisuuksista riippumatta. Tämä edellyttää työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia, jotka varmistavat tasa-arvon toteutuvan työpaikoilla. Lisäksi tarvitaan tasa-arvoinen palkkausjärjestelmä, jossa ihmiset saavat saman palkan samasta työstä. Kun työtekijä kokee, että häntä kohdellaan tasa-puolisesti ja oikeudenmukaisesti vaikuttaa se hänen motivaatioonsa ja työhyvinvointiin. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän. Yhdenvertaisuuslain syrjinnän kielto koskee kaikenikäisten syrjintää eli kuka tahansa voisi tulla syrjityksi iän vuoksi. Ikään perustuva erilainen kohtelu tulee usein esiin työelämässä. Tasa-arvoon mahdollisesti liittyvistä ongelmista on tärkeää käydä avointa ja rehellistä keskustelua työyhteisöissä. Kaikkeen syrjintään on otettava jokaisessa työyhteisössä nollatoleranssi. Osana tasa-arvosuunnittelua voidaan esimerkiksi laatia menettelytapaohjeet syrjintätapausten ehkäisyyn ja selvittämiseen. Kaikki työnantajat ovat velvollisia edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta riippumatta työpaikan toimialasta, koosta tai mistään muustakaan seikasta. Työpaikan toimintatapojen ja asenteiden on estettävä jo etukäteen, ettei kukaan joudu syrjityksi. Miten nämä Suomessa käytännössä toimii? Valitettavasti kaikki ei ole ihan noin yksinkertaista. Sateenkaari-ihmiset Tutkimusten mukaan sateenkaarinuoret kokevat paljon sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa jopa omilta vanhemmiltaan. Se voi olla esimerkiksi haukkumista, uhkailua, pelottelua tai muista eristämistä. Sateenkaari-ihmisten yksinäisyys koskee kuitenkin aivan kaikenikäisiä. Esimerkiksi sateenkaariseniorit saattavat elää koko elämänsä kaapissa eivätkä ole päässeet perustamaan omaa perhettä. Moni iäkäs ihminen asuu palvelukodissa, jossa ei ehkä uskalla olla oma itsensä. Osa sateenkaari-ihmisistä on eristetty omasta perheestään ja ovat siksi yksinäisiä. Joillekin meistä yksin oleminen on oma valinta ja se on täysin sallittua. Suurin osa haluaa kuitenkin viettää aikaa yhdessä muiden kanssa – oli sitten kyseessä perhe, suku, ystävät tai muu yhteisö. Yksinäisyys on vaarallista. ”Aikuinen. Sinulla on yllättävän suuri voima luoda pienillä teoilla turvallinen ja onnellinen ympäristö nuorille lähelläsi. Me kiinnitämme huomiota jokaiseen sanaasi, puolesta ja vastaan.” ”Olen nyt töissä ja töissäkin olen kaapissa. Maailma ei ole vielä täydellinen. Se mikä homoudessa viehätti teininä, erilaisuus, tekee aikuisen elämästä hankalaa. En halua olla erilainen, haluan olla ihan samanlainen kuin kaikki muutkin. Omasta mielestäni olenkin samanlainen ja elämäni on hyvin tavallista” Ikäsyrjintä Ikäsyrjintä voi olla hienovaraista: työntekijä joutuu perustelemaan ja selittelemään, miksi ei jätäkään työtään heti eläkeiän täytyttyä. Työpaikalla varttunut tekijä voi myös joutua sivuraiteelle, tulla eristetyksi yhteisöstä tai jopa sanallisesti patistelluksi eläkkeelle.Ihminen aistii työpaikan tunnelman ja sanattomat viestit, ja tekee herkästi omat johtopäätöksensä. Tällaisessa tilanteessa eläkeoveen on helppo tarttua. ”Tiedän, että minulla olisi paljon annettavaa, mutta en halua, että älykkyyttäni kyseenalaistetaan viimeisten työvuosieni ajan. Olen ikääntyvä, en tyhmä.” Vastalääke ikäsyrjintään on kokemuksen arvostaminen. Menestyvät työnantajat pitävät kiinni konkareistaan ja rekrytoivat uusia. Heille henkilön ikä on sivuseikka. 20–39-vuotiaista naisista jopa noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Myös 55–64-vuotiailla naisilla syrjintää kokeneiden osuus oli korkea: 16 prosenttia 55–64-vuotiaista naisista kertoi kohdanneensa syrjintää työssä tai työnhaussa. ”Syrjintäkokemuksilla on runsaasti yhteyksiä esimerkiksi ihmisten turvallisuuden kokemukseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemuksiin, hyvinvointiin, luottamukseen ja elämänlaatuun. Siksi syrjintäkokemuksiin tulisi aktiivisesti puuttua eri konteksteissa, esimerkiksi työelämässä, palvelutilanteissa ja arkisissa kohtaamisissa” kuvaa tutkimusprofessori Anu Castaneda. Agenda2030 Kestävän kehityksen toimintaohjelma eli Agenda2030 sisältää 17 tavoitetta, jotka kaikkien maailman maiden tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tähän tutustuessa voidaan päätellä lähes kaikkien kohtien sopivan suoraan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Maailmalla tapahtuu tälläkin hetkellä hyvin paljon asioita, jolloin menee herkästi usko tulevaisuuteen. Kuitenkaan koskaan ei pidä luopua toivosta parempaan. Jokainen voi tehdä oman osuutensa. Pienistä teoista se kaikki alkaa työpaikalla tai vapaa-ajalla. Kierrätä, lahjoita, vähennä ruokahävikkiä vain muutama asia mainitakseni. Muistetaan vähäosaisia oman kykymme mukaan. Oikein hyvää, tasa-arvoista ja yhdenvertaista vuotta 2024 teille kaikille! Anne LehtinenAsiantuntijaCareeria Lähteet: Kestävä kehitys ja Agenda 2030 opetus- ja kulttuuriministeriössä: https://okm.fi/kestava-kehitys Agenda2030 -kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään planeetan ja ihmiskunnan pelastamiseen – naisten oikeudet keskeisessä roolissa: https://unwomen.fi/kestavan-kehityksen-tavoitteet/ Ikäsyrjintä näkyy pienissä teoissa – asiantuntija kumoaa yleisen harhaluulon: ”Nollatoleranssi on päälle liimattu hokema”: https://duunitori.fi/tyoelama/ikasyrjinta-tyopaikalla-vieraskyna Terve Suomi -tutkimus: Joka viides nuori nainen on kokenut syrjintää työelämässä: https://thl.fi/-/terve-suomi-tutkimus-joka-viides-nuori-nainen-on-kokenut-syrjintaa-tyoelamassa Syrjinnän ennaltaehkäiseminen työpaikoilla, oppilaitoksissa ja viranomaistoiminnassa: https://tasa-arvo.fi/syrjinnan-ennaltaehkaiseminen ”Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä…”: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/hyvinvoiva_sateenkaarinuori.pdf Ammatillisten tutkintojen kieltä uudistetaan sukupuolineutraalimmaksi: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/ammatillisten-tutkintojen-kielta-uudistetaan-sukupuolineutraalimmaksi Jaa artikkeli: Facebookissa X:ssä (entinen Twitter) LinkedInissa