Voisiko ruokahävikin vähentäminen olla yhteinen tavoite?

15.11.2023

Hymyilevä nainen yllään musta pusero, jossa lukee Careeria, taustakuvana punaisia chilipaprikoita.

Ruokailijamäärien ja ylijäämäruoan ilmoitukset Careerian sisäisessä intrassa ovat herättäneet paljon keskustelua. Tämä on ollut tarkoituskin, koska tavoitteena viikoittaisella ilmoituksella on ollut ruokahävikin pienentäminen ja ylijäämäruoan minimointi. Ylijäämäruoan euromäärä ei tarkoita, että tämän verran ruokaa menee viikoittain hävikkiin, vaan siitä nähdään, mikä on ruokailijamäärien laskennallinen heitto euroissa.

Jokaisessa Careerian toimipisteessä on ateriapalveluiden työntekijöillä niin sanottu näppituntuma, miten paljon ilmoitetuista ruokailijamääristä voi vähentää ja miten paljon ruokaa tehdään. Ruokailijamäärissä on myös suuria eroja toimipisteiden välillä, ja silloin ylijäämäruokaa jää. Kiitettävästi ovat kuitenkin asiakkaat ylijäämäruokaa ostaneet. Ylijäämäruokaa voimme myös tarjota seuraavana päivänä, jos se ei ole ollut aiemmin linjastossa esillä.

Oikean ruokamäärän valmistaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Tärkeintä on kuitenkin olla selvillä oikeista ruokailijamääristä ja mahdollisista erityisruokavalioista.

Ruokailijamäärät otamme Careeriassa Wilmasta noin viikkoa aiemmin, koska tuotteet pitää tilata ajoissa toimipisteisiin. Maanantaiaamuisin tarkistamme, ovatko ruokailijamäärät muuttuneet loppuviikosta tai viikonlopun aikana. Jos määrät ovat pienentyneet, niin laitamme osan tuotteista pakkaseen, koska tilattuja tuotteita emme pysty palauttamaan. Jos määrät taas ovat suurentuneet, niin silloin mietimme miten tai mistä saamme tuotteita lisää. Ruokailijamäärät eivät myöskään pidä aina paikkaansa, jos luokka jää etätyöhön, siirtyy toiseen toimipisteeseen tai määrät eivät ole ajan tasalla. Yllä mainittujen asioiden takia ruokaa valmistetaan liikaa, ja silloin tulee myös hävikkiruokaa, koska aina ei ylijäämäruokaa saada hyödynnettyä. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan.

Koko suomalaisen ruokaketjun ruokahävikin määrä on vuosittain arviolta 400–500 miljoonaa kiloa. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

Careerialla on tavoite hiilineutraaliudesta, jossa päästöt ovat 0 % vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikki ja sen minimointi on asia, johon tarvitaan jokaista.

Isabella Sandberg
Ravitsemuspäällikkö
Careeria