Opetusministeri Li Andersson tutustui Careeriaan virtuaalisesti

12.1.2022

Kuvakaappaus opetusministerin ja Careerian Teams-kokouksesta.

Opetusministeri Li Andersson tutustui avustajansa Anna Mäenpään kanssa virtuaalisesti Careerian toimintaan osana vierailuaan Porvoossa 11.1.2022. Careerian hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen toivotti yhdessä toimitusjohtaja/rehtori Pasi Kankareen kanssa ministerin tervetulleeksi virtuaalivierailulle, jonka aikana käytiin läpi Careerian roolia osaavan työvoiman kouluttajana sekä ammatillisen koulutuksen ajankohtaisia haasteita ja onnistumisia. Erityisesti ministeriä kiinnostivat koronan ja uuden oppivelvollisuuden vaikutukset toimintaan sekä arjen haasteet, joista hän lupasi viedä viestiä eteenpäin ministeriössä. Careeria kiittää opetusministeri Li Anderssonia vierailusta ja hyvästä keskustelusta.

Kuvakaappaus Teams-kokouksesta Careerian johdon ja opetusministeri Li Anderssonin kesken.
Opetusministeri Li Anderssonin virtuaalitapaaminen Careerian edustajien kanssa.

Careeria kouluttaa sekä nuoria että aikuisia työelämän tarpeisiin

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen toi esille Careerian merkittävää roolia sekä nuorten että aikuisten kouluttajana ja osaavan työvoiman turvaajana itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Hän kiitti puheenvuorossaan ammatillisen koulutuksen saamasta valtion rahoituksesta mm. koronan haasteisiin ja peräänkuulutti samalla pitkäjänteisyyttä rahoitusratkaisuihin, jotta ammatillinen koulutus pystyy mahdollisimman hyvin vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin.
Toimitusjohtaja/rehtori Pasi Kankare esitteli Careerian strategiaa, jota 1.1.2022 uudistetulla organisaatiolla lähdetään toteuttamaan vuonna 2022. Toiminnassa viedään eteenpäin rinnakkain sekä oppivelvollisuuden että jatkuvan oppimisen prosesseja. Careerian toimintaa ohjaa myös ulkoisesti auditoitu laatujärjestelmä ja standardit ISO 9001, 14001 ja 45001.

Koulutusjohtajien katsaus onnistumisista ja haasteista

Careerian koulutusjohtajat esittelivät opetusministerille omia vastuualueitaan ja toivat esiin sekä onnistumisia että arjen haasteita.
Koulutusjohtaja Ulla Postin johtamassa Liiketoiminta, hyvinvointi ja palvelut -yksikössä opiskelijoista enemmistö on aikuisia ja opiskelemaan tullaan jatkuvan haun kautta. Lähihoitajakoulutukseen saatu lisärahoitus sai kiitosta, mutta haasteina nostettiin esille opiskelijoiden saaminen alalle. Ravintola- ja matkailuala on kärsinyt koronatilanteesta, kun suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Liiketoiminta, hyvinvointi ja palvelut -yksikön yksi suuri vahvuus on, että valtaosan tutkinnoista voi suorittaa osittain tai jopa kokonaan verkossa.
Koulutusjohtaja Pekka Pulkkisen Tekniikka, digitaalisuus ja teollisuus -yksikössä puolestaan koulutetaan enemmän nuoria ja hakeutuminen tapahtuu pitkälti yhteishaussa. Logistiikka, puhtaus- ja kiinteistöala sekä prosessiteollisuus vetävät opiskelijoita hyvin. Teollisuus tarvitsee jatkuvasti osaajia ja sen tarpeet ovat hyvin erilaisia. Ministerille lähtikin toive rahoituksesta, joka mahdollistaisi vielä tutkinnon osia ja kokonaisia tutkintoja lyhyempien erityisosa-alueiden osaamisen hankkimisen muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yksikön vetonaula on kylmätekniikka-ala, jolla on huomattava koulutustarve. Teknisillä aloilla haasteena on nykyaikaisen oppimisympäristön ylläpitäminen jatkuvan kehityksen keskellä.
Koulutuspäällikkö Anja Leino esitteli Careerian Pedagoginen tuki ja yhteiset opinnot -yksikön toimintaa. Hakijapalveluissa ja opintotoimistossa on otettu digiloikka ja koko valintaprosessi toteutetaan sähköisesti. Haasteita löytyy opiskelijahuollon työvoiman saatavuudesta. Opinto-ohjauksessa tehdään tiivistä yhteistyötä perusopetuksen, lukioiden, ammattikorkeakoulujen, Ohjaamojen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Korona-ajan seurauksena nostettiin esille sähköisen materiaalin runsas tuottaminen, joka on toteutunut Careeriassa erityisen hyvin juuri yhteisten tutkinnon osien osalta ja integroitu mahdollisimman tiiviisti ammattialoihin.
Maahanmuuttajakoulutuksen palveluista vastaava koulutusjohtaja Sirkku Salonen esitteli Careerian kotoutumiskoulutusta, jota toteutetaan Helsingissä, Vantaalla, Keravalla ja Porvoossa. Tulokset ovat hyviä. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen 60 % opiskelijoista, joilla ei ole ammatillista taustaa, hakeutuu ammatilliseen koulutukseen ja 30 % jatkaa työkokeiluun. Yhteistyö työelämän kanssa toimii hyvin. Esille nousi myös vuodenvaihteessa päättynyt maahanmuuttajien työllistymistä, ja uralla etenemistä edistänyt Porvoon malli -hanke, josta on saatu hyviä tuloksia.

Opetusministeriä kiinnosti koronan vaikutukset sekä oppivelvollisuuden mukanaan tuomat asiat

Esittelyjen jälkeen käytiin keskustelua opetusministeri Li Anderssonin kysymysten pohjalta.
Keskustelua herätti mm. sosiaali- ja terveysalan haasteet saada aikuisia opiskelijoita lähihoitajakoulutukseen. Maahanmuuttajien kielitaitoesteisiin haetaan ratkaisuja luomalla sellaisia polkuja, joiden avulla pääsee työelämään ja oppii kieltä työelämässä. Rahoitusratkaisuja kaivattiin tilanteeseen, jossa kotoutumisjakso on päättynyt, mutta henkilö ei vielä ole aivan valmis siirtymään ammatilliseen koulutukseen.
Uuden oppivelvollisuuden toteuttamisesta ministeri sai positiivisia terveisiä. Ennakko-odotuksista poiketen oppivelvollisuus on lähtenyt hyvin käyntiin ja keskeyttämisiä on ollut vähän. Maksuttomuus sen sijaan on tuonut joitain haasteita, esimerkiksi liittyen opiskelijoiden tietokonekustannuksiin. Opetusministerille esitettiinkin huoli oppivelvollisuuden hoitamiseen osoitetun laskennallisen resurssin riittämisestä. Periaatteena on, että valtio korvaa kaikki oppivelvollisuuden kulut. Kustannusseuranta on kuitenkin vielä kesken ja OPH seuraa opiskelijatilannetta kuntakohtaisesti kuukausitasolla. Oppivelvollisten kannalta uudistus ja sen seuranta on mahdollistanut tiedon seuraamisen yksilötasolla niin, että kaikille löytyy oma polku.
Lopuksi keskusteltiin ajankohtaisesta koronatilanteesta. Etäopetuksesta ja koronan aiheuttamista haasteista on selvitty hyvin. Korona on myös opettanut paljon: koko Careerian henkilöstö on ottanut digiloikan ja opiskelijoiden näyttöjä on kehitetty niin, että niitä voidaan vastaanottaa myös etänä. Kevätlukukauden 2022 aloituksen viime metreille venyneisiin päätöksiin viitaten opetusministerille esitettiin toive selkeistä koronalinjauksista hyvissä ajoin, jotta niihin ehditään valmistautua riittävästi.